Kiusatuksi joutuneet lapset ja nuoret voivat kärsiä monenlaisista henkisen hyvinvoinnin ja mielialan ongelmista. Totuus kuitenkin on, että kiusaaminen vaikuttaa kiusattuun vielä aikuisenakin.
Torjuttu, väheksytty, pilkattu, herjattu, lannistettu. Jos lapsena on joutunut kokemaan tällaisia tuntemuksia, voi olla lähestulkoon varma, että nämä tunnetilat jättävät oman jälkensä minäkuvan rakennuspalikkoihin – oli kiusatuksi joutuneella kuinka paksu nahka tahansa.
Lapsena koettua kiusaamiskokemusta ei voi vain heittää romukoppaan tai sulloa muistojen vinttikellariin ja heittää avaimen huoletta menemään. Monesti kiusaamisesta johtuvat kipupisteet voivat näkyä myöhemmälläkin iällä esimerkiksi ihmissuhteiden luomisen vaikeutena sekä luottamuspulana.
Tutkimus: 7–11-vuotiaana kiusatuksi tulleet kärsivät vielä aikuisenakin
Britanniassa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 7–11-ikävuoden aikana kiusatuiksi joutuneet lapset kärsivät kiusaamisesta aikuisiälläkin. Tutkimuksen mukaan lapsina kiusatuiksi joutuneet kärsivät 50 vuoden ikäisinä muita todennäköisemmin fyysisistä ja psyykkisistä terveysongelmista.
– Kiusaamisen uhrille voi seurata masennusta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisia ajatuksia. Kiusaaminen voi vaikuttaa monella tavalla ihmisen tulevaisuuteen, sosiaaliseen, fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen, Marie Rautava Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistuttaa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja Marie Rautava kertoo, että lasten ja nuorten puhelinpalveluun ottaa lapsien lisäksi yhteyttä myös nuoria aikuisia, joita ei välttämättä ole kiusattu vuosiin. Pelot ja epävarmuudet ovat kuitenkin edelleen pinnalla.– He peilaavat vanhojen kiusaamistapahtumia uusiin tilanteisiin. Esimerkiksi opiskelutilanteissa tai töissä voi olla huomattavasti vaikeampaa tutustua muihin. Heillä voi olla erittäin vaikeaa luottaa muihin ihmisiin, koska oma aiempi kokemus on se, että siinä voi joutua pilkatuksi, kiusatuksi tai jätetyksi ryhmän ulkopuolelle, Rautava kuvaa.
