Kuukausi vaihtui marraskuuksi ja moni suomalainen saattaa kokea olonsa yhtä melankoliseksi kuin sää ulkona.
Joka viides suomalainen kärsii kaamosväsymyksestä syksyn edetessä kohti talvea. Muutamalla prosentilla se voi muuttua jopa kaamosmasennukseksi.
Huomenta Suomen aamussa keskusteltiin korkean toimintakyvyn masennuksesta.
Miksi toiset väsyvät tyystin samalla, kun toiset vain jaksavat huonosta olosta huolimatta porskuttaa eteenpäin?
– Ulospäin näyttäytyy siltä, että ihminen voi varsin hyvin ja on toimintakykyinen, työterveyspsykologi Nina Lyytinen luonnehtii Huomenta Suomen haastattelussa.
Hän nostaa esimerkim työelämästä: Esimiehesi hoitaa työnsä hyvin. Hän jaksaa myös huolehtia perheestään, kodinhoidosta ja lemmikeistä. Pinnan alla kaikki ei kuitenkaan ole yhtä hyvin kuin päälle päin näyttää.
Toimintakyvyn lasku voi näyttäytyä esimerkiksi siinä, ettei ihminen pidä omasta hyvinvoinnistaan huolta. Silloin liikunta, monipuolinen ruokavalio ja riittävät unet yleensä kärsivät.
Lue myös: Auttaako kirkasvalolamppu oikeasti kaamosoireisiin? Professori vastaa
Ei virallinen diagnoosi
Lyytinen kertoo, että korkean toimintakyvyn masennus ei ole virallinen terveydenhuollon diagnoosi.
– Se voi kuitenkin auttaa joitakin ymmärtämään paremmin, Lyytinen kertoo.
Moni voi kärsiä mielialan laskusta ja masennuksen oireista, vaikka toimintakyky näyttäytyy hyvänä ulospäin.
– Aina se ei tarkoita, että jos on masennusoireita, että on myös työkyvytön, Lyytinen muistuttaa.