Meneekö elämä ohi ruutua tuijottaen? Nyt siihen voi ladata apua

Lue myös: Teetkö sinäkin näin aamuisin? Riko arkinen tapa

Älypuhelimista on tullut ihmisille kumppaneita, joita ilman voi tulla turvaton olo, informaatioteknologian vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen ja asenteisiin tutkinut Oinas-Kukkonen kuvailee.

DNA:n tänä vuonna teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että suomalaisista hieman yli joka kolmas kokee, että puhelimen ääreltä on vaikea irrottautua. Yli neljäsosa kyselyyn vastanneista onkin rajoittanut puhelimen parissa vietettyä aikaa.

Ruutuaikaa rajoittavia sovelluksia löytyy puhelimien sovelluskaupoista useita. Esimerkkejä ovat muun muassa One sec-, Opal- sekä Screenzen-nimiset sovellukset.

Sovelluksia avatessa näytölle voi esimerkiksi ilmestyä ilmoitus, joka kyseenalaistaa, miksi on avaamassa kyseistä sovellusta. Jos sovelluksen päättää ilmoituksesta huolimatta avata, kestää sen avaaminen muutaman sekunnin normaalia kauemmin.

Tavoitteessa pysyminen motivoi

Oinas-Kukkosen mukaan käyttäytymistä hallitsevissa sovelluksissa on tärkeää, että ihminen voi asettaa niihin tavoitteen itse ja osaa asettaa sen tarpeeksi tiukaksi, kuitenkin niin, että se on realistinen ja saavutettavissa oleva.

Muiden sovellusten käyttöä rajoittavissa sovelluksissa voi usein määritellä itselleen tavoitteen ruutuajan suhteen. Sovelluksiin voi esimerkiksi määrittää, kuinka monta kertaa sovellukset saa päivän aikana avata ja kuinka pitkäksi ajaksi. 

Lue myös: "Keskittymiskykyä on mahdollista parantaa" – toimi näin, kun teet keskittymistä vaativaa työtä

Joissain sovelluksissa tavoitteessa pysyminen kasvattaa niin sanottua streakia, joka kertoo, kuinka monta päivää putkeen on onnistunut pysymään tavoitteessa.

Oinas-Kukkonen arvioi, että tällainen sovelluksissa kertyvä voittoputki voi olla erinomainen tapa kannustaa käyttäjää pysymään tavoitteessaan. Tavoitteessa pysymisestä voi päivitellä esimerkiksi kaverille, jolla on samoja tavoitteita ruutuajan suhteen, mikä palvelee Oinas-Kukkosen mukaan hyödyllistä tarkoitusperää.

Usein ajantaju katoaa

Oinas-Kukkosen mukaan sovellus onnistuu tehtävässään silloin, kun siitä tulee lopulta ihmiselle hyödytön. Näin käy, kun yksilö omaksuu sovelluksen kautta uuden tavan toimia ja pystyy sen jälkeen itse kontrolloimaan ja hallitsemaan omaa älypuhelimen käyttöään.

Lue myös: Katsotko puhelintasi jatkuvasti tässä asennossa? "Voi aiheuttaa oireita, jotka heikentävät elämänlaatua"

Älypuhelimen käytöstä muistuttelevat sovellukset auttavat huomaamaan, kuinka paljon aikaa sovelluksiin lopulta uppoaakaan. Oinas-Kukkonen huomauttaa, että etenkin sosiaalisen median sovellukset on tarkoituksella rakennettu siten, että ne koukuttavat valtavan voimakkaasti, jolloin myös ihmisen ajantaju voi kadota.

– Saattaa tuntua, että minä nyt tässä muutaman minuutin luppoaikaa käytän tähän, ja yhtäkkiä onkin puoli tuntia, tunti tai kaksi tuntia mennyt.

Lue myös: Kännykkäkielto alkaa – näin kouluarki muuttuu

– Sovellusten tekijöiden ansaintamalli on usein se, että mitä enemmän silmäpareja sovelluksessa on ja mitä pidempään, niin sitä enemmän he myös tienaavat.

Oinas-Kukkonen muistuttaa, että erillisten sovellusten lisäksi omaan ruutuaikaan voi vaikuttaa yksinkertaisesti myös kiinnittämällä huomiota hyviin elämäntapoihin.

– Liikkuminen, hyvä ruoka ja nukkuminen luovat edellytyksiä sille, ettei mökkihöperöidy sen oman digitaalisen kumppanin kanssa.