Mielenterveyspalveluiden kriisiin uusi ratkaisu tarjolla – valtiovalta haluaa uuden mallin koko maahan

Sosiaali- ja terveysministeriö penää nyt kaikkia hyvinvointialueita ottamaan kyseiset ratkaisut käyttöön. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla on valmisteltu ”pyöreässä pöydässä” ratkaisua, joka ulotetaan koko maahan.

Kyseisessä pyöreässä pöydässä on ollut edustusta niin kaikilta hyvinvointialueilta, järjestökentältä kuin ammattiliitoista. Tällä viikolla syntyi linjaus, joka puhuu Terapiat etulinjaan -mallin puolesta.

Lue myös: Työelämä voi uuvuttaa: Milloin työstressistä pitää huolestua?

Erityisesti Helsingin ja Uudenmaan alueella kehitetty malli saa jo kiitosta monilta ja toiveet hoitojonojen lyhentämiseen ovat korkealla.

– Pyöreän pöydän ehdotukset vaikuttavat erittäin hyviltä. Siellä on isoihin kipupisteisiin löydetty ratkaisuja, joita järjestöt ovat tällä hallituskaudella ja jo viime hallituskaudella tuoneet esiin. Käytännön toteutus ratkaisee nyt paljon. Peräämme edelleen lainsäädäntöön velvoitetta toteuttaa muutokset, Aalto-Matturi sanoo.

Verkkopalvelut ovat ratkaisevia

Digiratkaisut ovat merkittävässä osassa mielenterveyspalveluissa, koska niiden avulla palveluihin saadaan tehoa ja lievissä tapauksissa verkkopalvelu auttaa jo omahoidossa.

– Digipuoli on tärkeä, koska meillä on tosi iso terapian tarve ja paljon ihmisiä, jotka eivät saa hoitoa. Emme voi lisätä henkilökuntaa, koska henkilöstöstä on pulaa kaikkialla. On pakko tehostaa toimintaa. Digipuolella saadaan keskitettyä ammattilaisten aika olennaiseen, ihmisten kanssa olemiseen ja saadaan poistettua tarpeeton sälä sieltä ammattilaisten harteilta, Samuli Saarni toteaa.

Lue myös: Tutkimus: Lasten masennusoireet voivat helpottua liikunnan avulla

Hyvinvointialueiden on seuraavaksi tarkoitus räätälöidä Terapiat etulinjaan-hankkeesta opitut hyvät käytännöt itselleen sopiviksi. Erityisesti digiratkaisujen toivotaan olevan yhtenäisiä koko maassa, jotta samaa pyörää ei keksitä uudelleen kaikilla alueilla.

– Näin on saatu luotua kunnolla porrastettuja hoitomalleja. Näyttää siltä, että kun etulinjan hoitoa on tarjolla, ihmiset pääsevät hoitoon tarpeen mukaisesti, Saarni toteaa.

Kun perustason palvelut paranevat, paine erikoissairaanhoidossakin todennäköisesti helpottaa ajan myötä.

Mielenterveyspalveluiden kysyntä on tosin kasvanut niin suureksi, että pelkkä palveluiden parantaminen ei riitä. Tarvetta on myös ratkaisuille, jotka ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä.

Lue myös: Moni sinnittelee omien voimavarojensa rajoilla – mitä tehdä, kun luovuttaminen ei ole vaihtoehto?

Vuodesta 2010 kuntoutusterapian saajien määrä on nelinkertaistunut, 15 000:sta yli 60 000:een. Samalla Kelan terapiakorvaukset ovat nousseet 23 miljoonasta 107 miljoonaan euroon.

Hoitoon pääsyn ja eri hoitovaiheiden viiveet ovat erittäin pitkiä. Esimerkiksi palvelusetelipsykoterapioista tiedetään, että vain puolet potilaista kykenee aloittamaan psykoterapian kolmen kuukauden sisällä palvelusetelin saamisesta. Kun hoitojen käynnistyminen viivästyy, hoitojen vaikuttavuus laskee ja riski häiriöiden pahenemiselle kasvaa.