Oliiviöljy on kallistumassa, kun Espanjan oliivisato oli surkea jo toisena vuonna peräkkäin.
Ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt osuivat viime kesänä raskaasti moniin Välimeren alueen viljelijöihin.
Suomessa ja Ruotsissa päästiin vähemmällä, mutta viljasato jäi täälläkin kehnoksi. Vahingot eivät kuitenkaan ole niin suuria, että viljan hinta nousisi merkittävästi.
Kevään ja alkukesän kuivuus johti Espanjassa siihen, että osa viljelijöistä ei uskaltanut ryhtyä kylvötöihin lainkaan. Kuivuutta luonnehdittiin kovimmaksi noin sataan vuoteen. Kreikassa taas vilja-aittana tunnettu Thessalian tasanko jäi syyskuun alussa Daniel-myrskyn tuoman tulvan alle moneksi päiväksi.
Myös Suomessa ja Ruotsissa viljasato on ollut kehno viime kesän sääilmiöiden vuoksi. Suomessa kokonaisviljasato oli noin 15 prosenttia ja Ruotsissa 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2022, jolloin sato oli suunnilleen normaali.
– Oli kova kuivuus alkukesästä, ja sitten tuli loppukesästä liikaa vettä – eli juuri päinvastoin kuin pitäisi. Molemmat ovat ääri-ilmiöitä, toteaa professori John Sumelius Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan taloustieteen osastolta.
Vaikka sato on ollut Pohjois-Euroopassa kehno ja Välimeren alueella monin paikoin surkea, se ei Sumeliuksen mukaan vielä tarkoita, että viljan hinta nousisi merkittävästi lähiaikoina. EU:n yhteismarkkinat tasaavat hintoja.
– Yleensä hintataso riippuu suurista tuottajamaista Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Jos sato epäonnistuu suurilla tuottajamailla, se varmaan vaikuttaa meidän hintatasoon aika lailla.
Maailmanlaajuiset muutokset kyllä vaikuttavat hintoihin, Sumelius huomauttaa. Esimerkiksi koronapandemia ja siihen liittyneet rajoitustoimet vaikeuttivat liikkumista ja kuljetuksia, mikä johti monien hintojen nousuun.
Ilmastonmuutoksen edetessä viljakasvien – esimerkiksi maissin, riisin ja vehnän – satojen arvioidaan maailmanlaajuisesti pienentyvän, vaikka joillakin yksittäisillä alueilla viljelyolot saattavat parantuakin.