Oletko kuullut hälytyssireenien äänen aiempaa kovempana? Havaintosi on todennäköisesti oikea

Vaaratiedottamisen kehittämisessä yksi varteenotettava vaihtoehto on cell broadcast -teknologia. Toinen vaihtoehto, joka ei vaadi erillisen sovelluksen lataamista, on paikannukseen perustuva sms-järjestelmä. Se edustaa kuitenkin poistuvaa teknologiaa. Teleoperaattoreilta saadun tiedon mukaan se ei toimi uudemman sukupolven matkapuhelinverkoissa. Lisäksi paikannukseen perustuvassa sms-järjestelmässä on enemmän viipeitä kuin cell broadcast -menetelmässä.

– Cell broadcastin hyvä puoli on nopeus. Kaikkiin tukiasemassa oleviin puhelimiin lähtee viesti lähes välittömästi. Puhelimenhaltijan ei tarvitse oikeastaan tehdä muuta kuin aktivoida cell broadcast -vastaanotto. Tosin se on aika monissa puhelimissa jo oletusarvoisesti päällä, Jääskeläinen sanoo.

Järjestelmä toimisi niin, että ihmisten puhelimiin tulisi vaaran hetkellä tekstiviesti sekä äänimerkki, joka eroaisi normaalin puhelun, tekstiviestin tai sähköposti-ilmoituksen äänestä. Jääskeläinen pitää epätodennäköisenä sitä, että järjestelmään saataisiin rakennettua sellaista ominaisuutta, jossa vaaratiedote luettaisiin myös ääneen. Tällainen lisäominaisuus palvelisi esimerkiksi näkövammaisia.

– Näkövammaisille pyritään parantamaan sekä radiovaroitusten perillemenoa että tavoittavuutta, Jääskeläinen sanoo.

Lisäksi tv-varoituksiin pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan tiedotteen lukeminen ääneen.

Alueellisiin tv-varoituksiin ääneen luettu teksti

Radiossa vaaratiedotteita voi lähettää alueellisesti, mutta televisiossa ne julkaistaan valtakunnallisesti. Tähänkin on tulossa muutos sillä edellytyksellä, että rahat uudistukseen saadaan. Televisionkatsojia esimerkiksi Kokkolassa tai Rovaniemellä on voinut vuosien saatossa hämmentää, kun vaikkapa Espoota koskeva vaaratiedote on ilmaantunut kesken ohjelman ruutuun.

– Tällä hetkellä ohjeistus on, että televisioon laitetaan varoitukset vain, jos vaara koskee koko valtakuntaa, Jääskeläinen kertoo.

Jos alueellinen tv-varoittaminen saadaan käyttöön, tiedote on jatkossa myös tarkoitus lukea vastaanottimissa ääneen. Eli ensin tulisi merkkiääni, sen jälkeen ruudussa näkyisi liikkuvana tekstinä tieto vaarasta ja sama toistuisi ääneen kerrottuna.

Kielilaki edellyttää, että vaaratiedotteet annetaan suomeksi ja ruotsiksi sekä tarvittaessa saamenkielisinä. Esimerkiksi englanniksi tiedotteita ei ole julkaistu.

– Onhan tämä tullut vuosien saatossa esiin, että vaaratiedotteissa olisi tarkoituksenmukaista olla myös ainakin yksi kansainvälinen kieli, Jääskeläinen sanoo ja lisää, että asia on vähintäänkin selvittelyn arvoinen.

Hänen mukaansa kaikkien mahdollisesti tehtävien kehittämistoimien vaikutukset lainsäädäntöön tulee myös arvioida.

Kehitystyötä poikkeusolojen varalle

Vaaratiedottamista ja väestön varoittamista on pohdittu kehitettävän myös poikkeusolojen osalta. Sotilaallista hyökkäystä tai muuta Suomea rajusti ravistelevaa tapahtumaa ei ole näköpiirissä, mutta vaaratiedotteidenkin saralla viranomaiset varautuvat luonnollisesti erilaisiin asioihin. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa on herättänyt koko Euroopan tehostamaan suojaustaan.

Jääskeläinen ei avaa yksityiskohtaisesti, millaista kehitystyötä varoittamisjärjestelmäkokonaisuuteen on suunnitteilla nimenomaan poikkeusoloja koskevien ominaisuuksien osalta.

Sisäministeriö on myös hakenut valtiovarainministeriöltä rahaa tiedotuskampanjaan, jolla lisättäisiin kansalaisten tietoisuutta 112 Suomi -mobiilisovelluksesta ja sen hyödyistä. Sovelluksen etuna on se, että hätäpuhelun soittajan sijaintitieto välittyy hätäkeskukselle automaattisesti, kun puhelu soitetaan sovelluksen kautta. Lisäksi sovelluksen avulla saa vaara- ja muita tiedotteita halutessaan myös sijaintitiedon perusteella.

Parannuksia sireeneihin Ukrainan sodan myötä

Jo aiemmin on tehty parannuksia väestöhälyttimiin, jotka on tarkoitettu ennen kaikkea ulkona olevien ihmisten varoittamiseen. Jos joku on kokenut kuulleensa sireenien äänen aiempaa kovempana, havainto on ollut todennäköisesti oikea.

Sireenien toimivuutta on parannettu Venäjän Ukrainaan kohdistuvan täysimittaisen hyökkäyssodan alettua. Jääskeläinen kertoo, että hälyttimien kuuluvuuksia on kohennettu ja vikoja korjattu. Katvealueita on aiempaa vähemmän.

Ulkohälyttimistä vastaavat hyvinvointialueet. Kukin hyvinvointialue päättää, millä tavoin pelastuslaitos huolehtii alueellaan väestön varoittamiseen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä.

Ulkohälyttimien osalta on keskusteltu myös siitä, tarvittaisiinko uutta merkkiääntä ilmaisemaan kehotusta hakeutua väestönsuojaan. Nykyinen merkkiääni ohjaa menemään sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ilmanvaihdon sekä kuuntelemaan viranomaisten ohjeita.

Vaikka keskustelua äänimerkkiuudistuksista on käyty, se ei tarkoita, että kansalaisilla olisi sisäministeriön näkökulmasta aihetta huoleen. Kysymys on varautumisesta, jota eri ministeriöissä tehdään osana normaalia virkatyötä.

Suomalaisen vaaratiedotejärjestelmän vahvuus on Jääskeläisen mukaan monikanavaisuus. Vaaratiedotteita välitetään radiossa, televisiossa, 112 Suomi -mobiilisovelluksessa, teksti-tv:ssä, 112.fi- ja pelastustoimi.fi -nettisivuilla sekä ulkohälyttimien ja tarvittaessa kaiutinautojen kautta.

–  En ole kuullut, että näin monikanavainen järjestelmä olisi käytössä missään muussa maassa kuin meillä, Jääskeläinen tiivistää.