Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtorin mukaan Sauli Niinistöltä kuultiin kriisiajan johtajan puhe.
Presidentti Sauli Niinistö otti uudenvuodenpuheessaan kansakunnan isän roolin, arvioi viestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta.
– Kokonaisvaikutelma oli aika isällinen, Isotalus sanoo STT:lle.
Isotaluksen mukaan tällainen vaikutelma syntyi siitä, että Niinistö muun muassa osoitti ymmärtävänsä kansalaisia ja pyrki avaamaan kansainvälisten kysymysten tilaa.
– Hän pyrki myös neuvomaan, ohjeistamaan meitä ja luomaan uskoa tulevaan, vahvistamaan luottamusta.
Tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista luonnehtii Niinistön puhetta kriisiajan johtajan puheeksi.
– Tämä oli ehkä kaikista Niinistön uudenvuodenpuheista vakavin sävyltään, synkkä ja hyvin vahvasti tähän aikaan sidottu, mutta samalla toiveikas, että selviämme vaikeista ajoista, Särkkä sanoo STT:lle.
Sanavalinnat huolella mietittyjä
Isotaluksen mielestä Niinistön uudenvuodenpuhe oli hyvä puhe. Isotaluksen mukaan puheessa oli selkeä rakenne ja selkeät teemat. Hän myös kuvailee puhetta ymmärrettäväksi.
– Niinistöllä on joskus aikaisemmin ollut vähän omintakeisia ilmauksia, joita ei ole ehkä edes ihan täysin ymmärtänyt, mutta tämä oli hyvin ymmärrettävä.
Isotaluksen mukaan puheen sanavalinnat olivat huolella mietittyjä ja retorisia keinoja käytettiin taitavasti. Puheessa oli esimerkiksi rinnastuksia ja vastakohtia.
– Siinä oli sopivassa suhteessa konkretiaa ja abstraktia, ei niin heti avautuvaa asiaa.
Niinistön käyttämistä retorisista keinoista Isotalus nostaa esiin pahasta ja hyvästä puhumisen. Se oli hänen mukaansa melko abstraktilla tasolla, eli puheessa ei konkretisoitu suoraan, mitä se paha tai hyvä on.
– Luulen, että kaikki kuitenkin ymmärtävät sen jollakin tasolla ja pystyvät omaksumaan sen, mitä siinä tarkoitetaan, Isotalus sanoo.
Niinistö muun muassa sanoi puheessaan, että "meidän on ymmärrettävä, että maailmassa on myös pahaa".
