Petri Engblom käytti huumeita läpi 90- ja 2000-luvun, käytännössä koko aikuisikänsä. Se alkoi ”nuorten hauskanpitona”, mutta johti läheisten, terveyden, vapauden ja kodin menettämiseen. Viimeiset kaksi vuotta Petri on ollut kuivilla – miten se onnistui? Petri kertoi tarinansa Huomenta Suomessa keskiviikkoaamuna.
Petri Engblom rakastui päihtymisen tunteeseen heti ensimmäisellä kerralla.
– Kai se oli aluksi ihan sellaista normaalia nuorten hauskanpitoa. Mutta yläasteen jälkeen se alkoi olla aika huolestuttavaa, Petri kertoi lähetyksessä.
Lue myös: Miska joi itsensä rikki –puoliso lähti, siskon perheeseen porttikielto, ystävät ottivat etäisyyttä
Kuvioihin tulivat alkoholin lisäksi lääkkeet ja kannabis. 16-vuotiaana Petri käytti jo amfetamiinia ja heroiinia suonensisäisesti.
– Ei sillä ollut oikeastaan väliä, mitä vedin, kunhan sai pään sekaisin.
Arki muuttui rahan ja ”kaman” perässä juoksemiseksi. Siitä seurasi myös rikoksia ja vankilatuomioita.
– Olen periaatteessa tehnyt kaikkea sisäfilevarkauksista talousrikoksiin. Mitä nyt keksii.
Petri menetti myös läheisensä ja terveytensä. Hänestä tuli hampaaton ja asunnoton. Eikä hän siltikään pystynyt lopettamaan huumeiden käyttöä.
– Sanotaan, että se on itsensä kieltävä sairaus, Petri toteaa.
Opetteli uudestaan elämään
Vankilassa Petri oli kerran vuoden raittiina.
– Mutta kun syynä olivat tyttöystävä ja sukulaiset, se homma ei kantanut. Kun se ei lähde omasta halusta, niin se (riippuvuus) pitää otteessa. Voi olla pitkiä aikoja käyttämättä, mutta sitä vähän niin kuin odottaa vaan, että milloin pääsee taas vetämään, Petri kertoo.
