Poliisi perustelee tiedotteessaan yt-neuvottelujen tarpeellisuutta valtion talousarvioesityksellä.
Tänään julkistetussa valtion talousarvioesityksessä poliisille on myönnetty 807,9 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna käyttö on arviolta 838 miljoonaa, poliisi kertoo.
– Välitön arvioni nyt julkistetusta budjettipäätöksestä on se, että ensi vuonna poliisin henkilöstömäärä laskee 200–250 henkilötyövuodella ja olemme pakotettuja käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan myös poliisikoulutuksen aloituspaikkoja mitä todennäköisimmin vähennetään.
– Poliisin suurin kustannuserä eli henkilöstömäärä on sopeutettava pysyvän määrärahan määrittämälle tasolle, jotta poliisiksi koulutettavien määrä voidaan suunnitella pitkäjänteisesti, hän sanoo.
– Aloituspaikkojen vähentämisen vaikutukset näkyvät vasta kolmen vuoden päästä, joten ensi vuonna poliiseja jäänee työttömäksi, Kolehmainen jatkaa.
Kolehmainen sanoo, että ensi vuodelle kohdennettu lisärahoitus muun muassa harva-alueiden näkyvyyteen ja ihmiskaupan torjuntaan toteutetaan täysimääräisesti.
– Poliisin strategian mukaisesti pyrimme priorisoimaan erityisesti kiireelliset hälytyspalvelut, rikosten ja häiriöiden estämisen ennalta sekä vakavimpien rikosten torjunnan, Kolehmainen toteaa.
– Valvonnasta, liikennevalvonta mukaan lukien, joutunemme tinkimään, Kolehmainen arvioi.
Poliisi voisi laskuttaa tietyistä tehtävistä
Nopeita säästöjä yritetään hakea muun muassa ajoneuvo-, varuste- ja polttoainehankinnoista, poliisista kerrotaan. Hiilijalanjäljen pienentämisen tiekartan mukaisia toimenpiteitä jatketaan niiltä osin, kun niistä ei tule lisäkustannuksia.
– Sopeuttamisen vaikutukset pyritään arvioimaan ja niiden haitat minimoimaan. Seurattavia asioita ovat muun muassa avunsaanti kiireellisissä tilanteissa, läsnäolo ja ennalta estävä valvonta, rikosten tutkinta-ajat ja selvitysprosentit, reagointikyky yllättäviin tilanteisiin, kyky antaa virka-apua ja henkilöstön työhyvinvointi, poliisi listaa tiedotteessaan.