Poliisi pitää Porvoon tuomiokirkon paloa tuhopolttona

Tuomiokirkon katto tuhoutui tulipalossa kokonaan. Porvoon seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Boris Björkendahlin mukaan tuli tuhosi lisäksi ilmastoinnin. Kirkon sisätiloihin tuli savuvahinkoja, ja katossa roikkuneet kattokruunut putosivat lattialle.

Lisäksi kirkon holveissa on edelleen romahdusvaara, eikä kirkon päätyjen kestävyydestä ole täyttä takuuta. Björkendahl kertoo, että suuremmassa vaarassa olevan itäpäädyn tueksi aletaan rakentaa huomenna telineitä.

Välikattona toimiva tiilinen holvirakenne kuitenkin säilyi ehjänä, eikä tuli siksi päässyt leviämään kirkon sisäosiin.

Onnettomuusilmoitus tuli klo 2.09, kun kirkon ohi ajanut taksiautoilija ilmoitti nähneensä jonkin palavan kirkon takana. Ensimmäiset yksiköt saapuivat paikalle 2.13 ja ilmoittivat, että koko katto on tulessa.

Katto paloi varsin nopeasti käytännöllisesti katsoen kokonaan ja romahti välikaton päälle, kertoo palomestari Jouni Virta Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksesta. Palo saatiin hallintaan aamun aikana, ja katon annettiin palaa hallitusti loppuun. Sammutustöitä haittasi se, että välikattoon voitiin laskea romahdusvaaran takia vain rajoitettu määrä vettä.

Tuomiokirkon ajanmukaiset palohälyttimet reagoivat viiveellä. Kirkon katolta alkanut palo ei siis heti laukaissut kirkon sisäpuolella olevia palohälyttimiä.

Myös lähialueiden puutalot olivat yöllä vaarassa, koska tuuli kuljetti isoja palavia rakenteita satojen metrien päähän palopaikasta. Pelastuslaitoksen mukaan taloja suojeltiin ja tarkkailtiin kipinöiden vuoksi.

Palosta jopa 10 miljoonan lasku

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on nyt eristänyt kirkon ympäristön sen muurien etäisyydeltä. Veden käytöstä on jo lähes kokonaan luovuttu, mikä johtaa lämpötilan nousuun.

Palokunta keskittyy hiilloksen poistoon mahdollisimman varovaisesti. Imuauton käyttöä rajoittaa se, että sillä ei voi imeä hehkuvaa palojätettä. Kirkon ympärillä on hiiltä laajalla alueella.

Porvoon tuomiokirkon tuhojen korjaaminen tulee luultavasti maksamaan useita miljoonia ja kestää useita vuosia.

- Korjaaminen maksaa arviolta 4-10 miljoonaa euroa, mutta se on vain arvio. Se voi tulla kalliimmaksikin, kiinteistöpäällikkö Björkendahl arvioi.

Björkendahlin mukaan tämän hetkisenä tavoitteena on saada kirkko kokonaan kuntoon vuoteen 2009 mennessä, jolloin tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Venäjän keisari Aleksanteri otti kirkossa vastaan Suomen säätyjen uskollisuuden valan.

Itse kirkkosali ei tuhoutunut palossa, mutta savun, noen ja mahdollisesti kuumuuden aiheuttamat vahingot selviävät myöhemmin. Kirkko oli vakuutettu täydestä arvostaan, kerrotaan Porvoon seurakuntayhtymästä.

Palomestari Jouni Virran mukaan palon aiheuttamien vahinkojen rahallista arvoa päästään arvioimaan kunnolla vasta sitten, kun savutuuletus ja jälkisammutus on saatu päätökseen.

Porvoon piispa: Valtava katastrofi

Palopaikka oli aamuun mennessä eristetty laajalta alueelta, ja palo oli kerännyt uteliaita silminnäkijöitä.

Palopaikalla ollut Porvoon piispa Erik Vikström kuvaili paloa valtavaksi katastrofiksi, mutta katsoi, että kirkko olisi kuitenkin korjattavissa. Porvoon kaupunginjohtajan Per-Håkan Slotten mukaan tuomiokirkko ei ole pelkästään seurakunnan vaan koko kaupungin symboli.

- Jokainen joka käy Porvoossa, käy myös kirkossa. Tuomiokirkko on luultavasti Porvoon suosituin turistinähtävyys, kuvaili Slotte palopaikalla.

Seurakuntien suunnitelmat uusiksi

Porvoon tuomiokirkon raskaat palovauriot sekoittavat seurakuntien lähitulevaisuuden suunnitelmat.

Porvoon seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Boris Björkendahl kertoo, että tuomiokirkko oli varattu yli 200 vihkiseremoniaan.

- Juhannuksesta piti alkaa tiivis jakso. Monet vihkiparit olivat varanneet kirkon vuoden etukäteen, Björkendahl sanoo.

Kirkossa valmistauduttiin myös moniin muihin kevään ja kesän traditioihin. Muun muassa koululaisten kevätkirkot, Avanti-musiikkitapahtuma ja Porvoon musiikkipäivät joudutaan nyt miettimään uusiksi. Kirkossa käy myös noin 200 000 turistia vuodessa.

Porvoon tuomiokirkossa toimivat Porvoon suomalainen seurakunta, Borgå svenska domkyrkoförsamling ja Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli.

Korvaavina kirkkoina voi osaltaan palvella tuomiokirkon vieressä oleva, 1750-luvulla rakennettu noin 200 hengen kirkko. Gammelbackassa on niin ikään noin 200 henkeä vetävä seurakuntakeskus. Kolmas vaihtoehto on Karijärven kurssikeskus.

Porvoon suomalaisen seurakunnan vs. kirkkoherra Veikko Klemola toteaa, että seurakuntien työntekijät istuvat alas pohtimaan asiaa, kunhan vahinkojen suuruus selviää.

- Kaikki on nyt hahmotettava uudelleen. Pohdimme asiaa työntekijöiden kanssa, kun alkutilanne on ohi, Klemola arvioi.

(MTV3-STT)