Poliitikkojen rasistiset kirjoitukset herättävät maahanmuuttajissa pelkoa – "Koska ulkonäköni poikkeaa kantaväestöstä, ammuttaisiinko minutkin?"

Hossainin mukaan ymmärrys moninaisuudesta ja vähemmistöistä on kasvanut verrattuna siihen, kun hän itse tuli Suomeen, mutta toisaalta viime aikoina maahanmuuttajiin kohdistettuja syrjiviä ja rasistisia puheita on alettu viljellä enemmän aina poliittisia piirejä myöten.

STT haastatteli maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja kysyi, millaisia ajatuksia poliitikkojen rasistiset kirjoitukset ovat herättäneet.

"Ei uhka, vaan mahdollisuus"

Työperäisten maahanmuuttajien parissa on noussut huoli uudesta hallitusohjelmasta. Sam Spilsbury muutti Australiasta Suomeen työn perässä viisi vuotta sitten ja on nyt tohtoritutkija Aalto-yliopistossa. Hän oli mukana järjestämässä uuden hallitusohjelman julkaisun jälkeen pidettyä mielenosoitusta, joka keräsi Helsingissä yhteen satoja korkeakoulutettuja maahanmuuttajia.

Spilsbury sanoo, että Specialists in Finland -ryhmän jäsenet ovat tehneet paljon töitä ja maksaneet veroja mielellään. He tuntevat itsensä nyt pettyneiksi.

Erityisesti ryhmä on tyytymätön siihen, että hallituksen tarkoituksena on peruuttaa oleskelulupa kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen ja pidentää kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa maassaoloaikaa viidestä vuodesta kahdeksaan.

Spilsburyllä on ollut muutamia ikäviä kohtaamisia Suomessa, kun joku on huomannut, että hän on ulkomaalainen eikä puhu täydellistä suomea. Hän kuitenkin haluaa olla Suomessa.

– Pidän Suomesta ja haluan olla yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. On tärkeää ymmärtää, että töissä olevat maahanmuuttajat eivät ole uhka, vaan mahdollisuus, Spilsbury sanoo STT:lle.

Osa Spilsburyn koulutetuista ystävistä on lähtenyt Suomesta. Spilsburyn mukaan olisi tärkeää tukea Suomessa opiskelevia maahanmuuttajia, jotta he saisivat töitä ja jäisivät maahan. Esimerkiksi koulujen yhteistyö yritysten kanssa ja kokopäivätöissä käyvien kielikurssit voisivat olla osa ratkaisua. Maahanmuuttopolitiikan tulisi Spilsburyn mukaan rohkaista huippuosaajia jäämään Suomeen pysyvästi.

– Että uskallettaisiin palkata se ensimmäinen maahanmuuttaja, Spilsbury sanoo.

Jatkuuko perhe-elämä Suomessa?

Moni muuttaa Suomeen puolison perässä, mutta tämä unohtuu usein, sanoo kahden kulttuurin perheiden etujärjestö Familia ry:n toiminnanjohtaja Elina Helmanen. Uusi hallitusohjelma herättää Helmasen mukaan kysymyksen siitä, halutaanko Suomeen kahden kulttuurin perheitä.

–  Hallitusohjelma on vihamielinen maahanmuuttoa kohtaan, Helmanen sanoo STT:lle.

Myös Helmanen on saanut hallitusohjelman julkaisun jälkeen viestejä järkyttyneiltä perheiltä, jotka ovat huolissaan siitä, jatkuuko perhe-elämä Suomessa entiseen tapaan, jos hallitusohjelma toteutuu. Helmasen mukaan ongelmat perheenyhdistämisessä vaikuttavat usein mielenterveyteen ja aiheuttavat taloudellisia paineita sekä ongelmia parisuhteessa.

Tämänhetkinen keskusteluilmapiiri hirvittää, Helmanen sanoo. Hänen mukaansa poliitikkojen puheet vaikuttavat suoraan siihen, mitä kansalaiset kokevat voivansa sanoa.

– Hallitusohjelmassa ei mainittu rasismia. Miten luodaan Suomea, jossa tehdään rasisminvastaisia tekoja?

Tällä hetkellä Helmasen mielestä annetaan kuva, että hyvin tienaavat ovat tervetulleempia kuin muut. Usein kuitenkin puolison luokse Suomeen muuttavalla ei ole työpaikkaa valmiina.

"En ole lähdössä mihinkään"

Hossaini opiskelee kolmatta korkeakoulututkintoaan ja on tehnyt töitä lukioikäisestä lähtien. Hän sanoo, että hän ja hänen sisaruksensa ovat kaikki korkeakoulutettuja ja työelämässä, eikä pakolaisuus määrittele ihmisen tulevaisuutta.

– Jotkut ehkä ajattelevat, että ihonvärini ja taustani takia en voi sanoa näin, mutta Suomi on kotimaani enkä ole lähdössä mihinkään.

Lue myös: Professori: Ei juridista ongelmaa HS:n toimittajan yhteydenotoissa Rydmaniin kesken rikostutkinnan