Ukrainan sota on pahentanut tilannetta entisestään ruuan hinnannousun myötä.
Maailman ruokaturvatilanne on heikentynyt eri puolilla maailmaa, kertovat Suomen ulkoministeriö ja Suomen Lähetysseura. Heikentymistä on pahentanut viime vuosien aikana ilmastonmuutos, koronapandemia ja konfliktit. Lähetysseuran asiantuntijan mukaan Ukrainan sota on pahentanut tilannetta entisestään ruuan hinnannousun myötä.
Ulkoministeriön tietojen mukaan koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrä on noussut 345 miljoonaan. Pahin tilanne on Afganistanissa, Etiopiassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Jemenissä.
– Maailmanlaajuinen ruokaturvatilanne on erittäin huolestuttava, ja avun tarve on kasvamassa. Tilanne oli koronapandemian jälkeen jo valmiiksi vaikea, ja Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt sitä entisestään, kertoo lähetystöneuvos Veli-Pekka Kaivola ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksiköstä.
Ulkoministeriön tämän vuoden ensimmäisessä varainjaossa Suomi myönsi rahoitusta avustustahoille yhteensä reilut 103 miljoonaa euroa.
Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntija Eija Alajarva näkee tilanteen pahentuneen erityisesti puolen viime vuoden aikana.
– Työntekijöiltämme ja yhteistyötoimijoiltamme on tullut yhä enemmän viestejä pahenevasta ruokatilanteesta, Alajarva kertoo.
Toinen vitsaus järjestön toiminta-alueilla on kuivuus. Alajarvan mukaan erityisesti Saharan eteläisessä Afrikassa ja Itä-Afrikassa nälänhädästä on kärsitty jo pitempään. Afrikassa järjestön suurimmat hätäaputuet on ohjattu Tansaniaan, Zimbabween sekä Etiopiaan.
– Pitkäkestoisen maanviljelyn tukeminen vaatii aikaa. Tällä hetkellä lannoitteita on vaikea hankkia hintojen nousun takia, vaikka valtiot yrittävät tukea, Alajarva sanoo.
Ulkoministeriön tietojen mukaan valtaosassa Afrikan maista inflaatio on jopa 20–40 prosentin luokkaa.
– Lannoitteiden saatavuusongelmat haastavat ruoantuotantoa erityisesti Afrikassa. Ravinneköyhän maaperän viljelyssä tarve kasvaa, mutta hintojen nousu ohjaa raaka-aineita isommille markkinoille, kertoo ulkoministeriön Kaivola.
