Saimaalla syntyi tänä vuonna laskentahistorian suurin määrä kuutteja, yhteensä sata, kertoo Metsähallitus.
Metsähallituksen mukaan kulunut talvi oli edellistalven tapaan runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle. Poikaskuolleisuus näyttää jääneen alhaiseksi, viime vuoden tapaan.
Syntyneiden kuuttien määrä saattaa tarkentua vielä syksyllä kanta-arvion yhteydessä.
– Sata kuuttia on täyden kympin tulos. Ennätyksellistä syntyvyyttä selittävät hyväkuntoiset naaraat ja lisääntymisikään selvinneet uudet yksilöt, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila tiedotteessa.
Auttilan mukaan kahden lumisen talven lisäksi kuuttien määrään vaikuttavat todennäköisesti myös viime vuosina laajentuneet ja yhtenäistyneet kalastusrajoitusalueet. Niiden ansiosta entistä useampi poikanen selviää aikuiseksi.
Lue myös: Saimaannorppa kuoli laittomaan katiskaan Puumalassa – Metsähallitus tekee rikosilmoituksen
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Saimaan vesissä elää noin 440 yksilöä.
Kasvua erityisesti Pihlajavedellä
Laskennan perusteella kuuttien määrä on kasvanut erityisesti Pihlajavedellä, jossa norppakanta on tasaisesti kasvanut viime vuosina. Pihlajavedellä havaittiin tämän vuoden sadasta kuutista 43. Savonlinnan eteläpuolisilla vesialueilla sekä kannan koko että kuuttien määrä on lisääntynyt, Metsähallitus kertoo.
Savonlinnan pohjoispuolella syntyneiden kuuttien määrässä ja kannan koossa ei sen sijaan ollut kasvua.
Metsähallituksen johtaman laskennan perusteella norppien lisääntymisalue on laajentunut ja nyt kuutteja on syntynyt kalastusrajoitusalueiden reunoille ja ulkopuolelle Pihlajavedellä, Puruvedellä ja eteläisellä Saimaalla.
– Aikaisempaa useampi kuutti liikkuu nyt kalastusrajoitusalueiden ulkopuolella ja niiden riski kuolla pyydyksiin on suurempi. Onkin toivottavaa, että verkkojen sijaan käytettäisiin norpalle turvallisia pyydyksiä myös rajoitusalueiden ja -ajan ulkopuolella, sanoo WWF:n aluevastaava tiedotteessa.
