Saksasta löytyi 125 000 vuotta vanha neandertalinihmisen "rasvatehdas"

Rasva nousee luita keitettäessä pintaan, ja se voidaan kuoria pois jäähdytyksen jälkeen.

Se, että tätä ennen eläimet oli metsästetty, ruhot kuljetettu tiettyyn paikkaan, ylimääräiset lihat ja luut varastoitu ja rasva sulatettu erityisesti tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, kertoo tutkijoiden mukaan siitä, että tuon ajan ihmisten selviytymistaidot olivat hyvin pitkälle kehittyneitä

– Tämä on jälleen yksi seikka, joka todistaa, että neandertalilaiset eivät olleet tyhmiä, tutkimuksen toinen kirjoittaja, Leidenin yliopiston paleoliittisen arkeologian professori Wil Roebroeks kommentoi yhdysvaltalaiselle uutiskanavalle CNN:lle.

Useat muutkin viime vuosikymmeninä tehdyt arkeologiset löydöt ovat osoittaneet neandertalinihmisten olleen älykkäämpiä kuin mielikuvat raakalaismaisista otuksista antavat ymmärtää. 

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että he muun muassa valmistivat lankaa ja liimaa, kaiversivat luita ja luolan seiniä ja kokosivat koruja kotkan kynsistä.

Saksan Neumark-Nordissa kaivettiin ympärivuotisesti vuosina 2004–2009. Tutkimuksiin osallistui kansainvälinen kenttäkoulu, johon kuului yhteensä yli 175 opiskelijaa.Wil Roebroeks, Leidenin yliopisto

Rasvan merkitys terveydelle ymmärrettiin

Uuden tutkimuksen mukaan saksalaisessa Neumark-Nordissa 300 vuoden ajan asuneet neandertalilaiset ymmärsivät selvästi tuottamansa luurasvan ravintoarvon.

Eläinten lihaksista irrotetut lihapalat sisältävät hyvin vähän rasvaa, joten luut – jotka sisältävät luuydintä ja muuta rasvakudosta myös silloin, kun eläin on aliravittu – olivatkin rasvan kannalta lihaa tärkeämpi resurssi.

Tutkijat havaitsivat, että valtaosa löytöpaikalla olleista jäännöksistä oli peräisin 172 yksittäisestä suuresta eläimestä, kuten hevosista, peuroista sekä nyt jo sukupuuttoon kuolleista alkuhäristä. 

Neandertalilaiset valitsivat tutkimuksen mukaan keitettäviksi pisimmät luut, jotka sisälsivät eniten luuydintä.

Valtaosa löytöpaikalla olleista jäännöksistä oli peräisin suurista eläimistä kuten hevosista, peuroista ja nyt jo sukupuuttoon kuolleista alkuhäristä (kuvassa).Credit: Hirarchivum Press / Alamy Stock Photo

Lue myös: Tutkimus: Nykyihminen levisi Eurooppaan jo yli 200 000 vuotta sitten

Mausteiksi ripaus tammenterhoa ja luumun aromia

Tutkimuksen tekijöiden mukaan ei ole selvää, miten neandertalilaiset tarkalleen ottaen käsittelivät luita, CNN kertoo.

Muinaisihmiset muotoilivat todennäköisesti astioita tai ruukkuja koivun tuohesta, eläinten nahoista tai muista ruumiinosista, kuten vatsanpeitteistä, täyttivät ne vedellä ja ripustivat nuotion yläpuolelle, Roebroeks sanoo.

Neandertalinihmiset saattoivat nauttia tuottamansa rasvan liemenä, johon oli ehkä lisätty kasveja antamaan makua ja lisäämään liemen ravintoarvoa.

Kaivausten aikana alueelta löydettiin nimittäin myös hasselpähkinän, tammenterhon ja luumun hiiltyneitä jäänteitä.

– He eivät olleet yksinkertaisia metsästäjä-keräilijöitä, jotka vain selviytyivät päivästä toiseen – he olivat mestarillisia suunnittelijoita, jotka osasivat katsoa tulevaisuuteen, organisoida monimutkaisia tehtäviä ja puristaa viimeisetkin kalorit ympäristöstään, tutkimuksessa mukana ollut brittiläisen Readingin yliopiston eläintieteellisen arkeologian vanhempi tutkija Geoff Smith kommentoi CNN:n mukaan.

Aiemmin varhaisin tunnettu esimerkki luurasvan talteenotosta ajoittui 28 000 vuoden taakse, kauan neandertalilaisten katoamisen jälkeen.

Tutkijat raportoivat tutkimuksesta Science Advances -lehdessä viime keskiviikkona.