Synnytykset kestävät nyt pari tuntia pidempään kuin 20 vuotta sitten. Syyt voivat liittyä muuttuneisiin synnytyskäytäntöihin ja synnyttäjien ominaisuuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan synnytyksen keskimääräinen kesto on Suomessa kasvanut noin parilla tunnilla siitä, kun koko maan kattava tilastointi aloitettiin vuonna 2006.
Kun alatiesynnytykset vielä pari vuosikymmentä sitten kestivät kohdunsuun avautumisvaiheen alusta vauvan saapumiseen keskimäärin vajaat kahdeksan tuntia, nyt synnyttäjien urakalla on mittaa jo melkein kymmenen tuntia.
Suunta on ollut tasaisesti ylöspäin koko tarkastelujakson.
– Yksilöllinen vaihteluväli on suuri, apulaisylilääkäri Tarja Myntti HUS-yhtymän Naistenklinikalta painottaa.
Myntti pohtii, että muutoksen taustalla voisi vaikuttaa usea kehityskulku.
Ensinnäkin synnyttäjien keski-ikä on noussut ja heidän painoindeksinsä on nykyisin aiempaa korkeampi.
Myntti myös arvelee, että monisynnyttäjien eli useita alatiesynnytyksiä kokeneiden äitien määrä olisi laskussa. Heillä synnytykset tyypillisesti sujuvat ensisynnyttäjiä nopeammin.
Lue myös: Aivosumua ja "äitiaivoja" vähäteltiin ennen, mutta ei enää: "Taustalle on alkanut tulla tiedettä"
Myntti kertoo lisäksi, että synnytyskäytännöissä on tapahtunut muutoksia. Synnytyskipuja tehokkaasti hillitsevää epiduraalipuudutusta annetaan nykyään sekä aiempaa aikaisemmassa että myöhemmässä vaiheessa synnytystä.
– Aloittaessani lääkärin työt epiduraalia ei annettu ennen kuin kohdunsuu oli vähintään viisi senttimetriä auki, ja kahdeksan senttimetrin jälkeen sitä ei enää saanut – nyt saa aina, Myntti kertoo.
THL:n tilastoissa näkyy, että epiduraalin käyttö on lisääntynyt kahdessa vuosikymmenessä yli 20 prosenttiyksikköä. Puudutuksen on arveltu voivan pidentää synnytyksen kestoa.