Tähän maahan pakenevat sekä kutsuntoja välttelevät venäläiset että Venäjän-pakotteita kiertävät länsimaiset yritykset: Suomen-kauppa kasvoi 143 prosentilla

25 000 poikkeavaa tavarakuljetusta

Sodan alkamisen jälkeen Tulli-ilmoitusten perusteella on havaittu noin 25 000 poikkeavaa tavarakuljetusta. Pakotteiden kiertämiseen liittyen Suomessa on puolestaan käynnistetty yli 500 esitutkintaa.

Tavallisesti vuosittain tutkinassa on ollut kahdesta viiteen säännöstelyrikosta. Muutos tutkintojen määrässä on leimannut Tullin päivittäistä toimintaa. 

– Voi sanoa, että jokainen tarkastus on pakotetarkastus tällä hetkellä Venäjään suuntautuvassa liikenteessä. 

Tilanteeseen helpotusta on tuonut itään suuntautuvan liikeenteen alhaiset liikennemäärät. Ylimääräisiä resursseja ei kuitenkaan ole, minkä takia Rakshit peräänkuuluttaa riittävää rahoitusta.

– Analyysi- ja tiedustelutoimintaan sekä rikostutkintaan saatiin lisärahoitusta viime vuoden lisäbudjetissa. Erityisen tärkeää on, että tämä resursointi vähintään säilytetään. 

Rahoituksen leikkaaminen heijastuisi välittömästi Tullin suorittamaan pakotevalvontaan, mikä voisi houkutella järjestäytynyttä rikollisuutta. 

– Riski on mielestäni suuri siinä, että myös rikolliset käyttävät tilannettaan hyväksi. Meillä on tiettyjä havaintoja siitä, että on myös sellaista toimintaa, mikä ei ole puhtaasti liiketoimintaa perinteisessä mielessä, vaan tämmöistä pakotteisiin liittyvää tarkoituksellista talousrikollisuutta.

Yritysten toimintavastuu korostuu 

Jo yli 500 päivää kestänyt sota ei Rakshitin mukaan ole merkittävästi vaikuttanut suomalaisyritysten motivaation noudattaa pakotteita.

Sen sijaan motivaatiotasossa näkyy eroja eri EU-valtioiden välillä.

– Varmasti Ukrainan tilanne huolestuttaa merkittävästi enemmän rajavaltioissa kuin kauempana. Suomalaisyritykset ovat pyrkineet aktiivisesti vetäytymään Venäjän markkinoilta, mutta edelleen siellä tietojen mukaan toimii eurooppalaisia. 

Myös pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara ulkoministeriöstä toteaa havaintojensa perusteella, että suomalaisyritykset noudattavat yleisesti ottaen pakotteita huolellisesti. Hänen mukaan yritysten tulee kuitenkin olla erityisen tarkkana, kun valmistetaan tai toimitetaan muualle Venäjän kipeästi kaipaamia tuotteita. 

– Pitää varmistaa, minne tavara on oikeasti menossa. Se ei ole mikään helppo tehtävä ja vaatii selvittelyä. Haaste on, että löytyy riittävästi henkilöstöä tekemään tätä työtä. 

Sarivaara pitää pakotteita niiden kiertämisestä huolimatta merkittävänä niin symbolisella kuin konkreettisella tasolla. 

– Me nähdään se Venäjän talouden kehityksessä sekä kyvyssä käydä sotaa. Pakotteet vaikutttavat maan mahdollisuuksiin saada länsimaista teknologiaa sotateollisuuden käyttöön ja taistelukentille.

Pakotteita on varaa lisätä

EU hyväksyi kesäkuussa uusimman pakotepakettinsa vastauksena Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Kyseessä on Venäjän hyökkäykseen liittyvä 11. pakotepaketti. 

Paketilla halutaan erityisesti puuttua Venäjälle asetettujen pakotteiden kiertämisen estämiseen. Sarivaara kertoo, että yhtenä työkaluna hyödynnetään uudenlaista mekanismia, joka koostuu kahdesta erilaisesta listauksesta. 

– Ensin luodaan lista näistä sensitiivistä tuotteista, joita ei tulisi kolmansiin maihin viedä. Lisäksi luodaan lista yrityksistä, joille näitä tuotteita ei saa viedä näissä maissa.

Mekanismia ei ole vielä käytetty, mutta sen odotetaan toimivan pelotteena muiden uusien toimien ohella. Vaikutukset kuitenkin näkyvät viivellä ja pelotevaikutusta on vielä vaikea arvioida.

Esimerkiksi Tullin toiminnassa uusin pakotepaketti ei ole toistaiseksi näkynyt. 

– Oli oletuksena, että liikennemäärät laskevat, mutta ne ovat pysyneet aika tasaisina. Viime viikkojen trendinä on ollut, että ne ovat jopa kasvussa. Tähän vaikuttavat Viron ja Latvian pitkät jonot, joita kierretään nyt Suomen kautta, kertoo. 

Uusien pakotteiden ohella hän kiristäisi nykyisten pakotteiden valvontaa.

– Kyse on EU-sääntelystä, joka koskee kaikkia EU-maita. Meidän kokemuksen mukaan tällä hetkellä ja koko sodan ajan paine valvonnan suorittamisesta on kohdistunut enemmänkin tänne niin sanottuihin rajavaltioihin. Eli me sitten oman valvonnan lisäksi suoritetaan muiden EU-maiden pakotevalvontaa.

Parhaillaan EU tasapainoilee pakotteiden kiristämisen ja sen välillä, ettei Kazakstanin kaltaisia valtioita työnnetä entisen neuvostoherransa syliin. Pakotteita on kuitenkin mahdollista lisätä ja siitä keskustellaan lännen kesken aktiivisesti. 

– Jos ajatellaan EU:n ja Venäjän välistä kauppaa niin meillä on alle 60 prosenttia siitä tällä hetkellä pakotteiden piirissä. Eli sieltä löytyy niin sanotusti se 40 prosenttia, josta voidaan kiristää, mikä ei tietysti ole helppo tehtävä.

Katso myös: Suomen EU-suurlähettiläs MTV:lle: Näin EU on vienyt Venäjältä eväät uuteen kasvuun – "Tämä nähdään Brysselissä sotana, jota Ukraina ei voi hävitä"