Tämän takia Suomi jäi kelkasta suojavarustehankinnoissa – ministeriö mokasi: Kaksi eri osastoa luuli toisen olevan vastuussa

Vastuuvirkamies lähti, asia jäi roikkumaan ilmaan

Selvityksessä tiedonkulun katkeamista selitetään muun muassa STM:n organisaatiouudistuksella vuonna 2017 eli edellisellä vaalikaudella.

Tuolloin valmisteluvastuussa ollut virkamies siirtyi toiselle osastolle ja toisiin tehtäviin.

Hänen oli kuitenkin tarkoitus osallistua valmistelutyöhön jatkossakin. Sittemmin hän siirtyi virkavapaalle ja kokonaan pois ministeriöstä.

Virkamiehen lähdettyä STM:ssä syntyi epäselvyys siitä, kummalla osastolla on valmisteluvastuu liittymisestä EU:n yhteishankintoja koskevaan puitesopimukseen.

Ministeriön sisäisessä seuranta-asiakirjassa asia oli merkitty molemmille osastoille.

Asiaa ei aiemmin pidetty kiireellisenä, joten vasta koronakriisin aikana kävi ilmi, että molemmat osastot olettivat toisen osaston olevan vastuussa asian etenemisestä.

Selvityksessä todetaan, että puitesopimukseen liittyminen kuuluu yleisenä varautumisasiana sosiaali- ja terveysministeri Pekoselle. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) puolestaan kuuluvat osallistumiset yksittäisiin EU:n yhteishankintarenkaisiin, ellei kyse ole rokotteiden ja lääkkeiden hankkimisesta.

Pekonen sanoo nyt käynnistävänsä STM:ssä toimenpiteitä tiedonkulun vahvistamiseksi ja vastuiden selkeyttämiseksi. Näin pyritään varmistamaan, ettei vastaavia tietokatkoja jatkossa pääsisi tapahtumaan.

Selvitys: Pekosella ei ollut syytä epäillä myöhästymistä

Selvityksen tehnyt STM:n hallintoylijohtaja Jaana Koski selvitti samalla, miksi Pekosella ei ollut tietoa siitä, ettei Suomi ehtinyt mukaan EU:n ensimmäisiin yhteishankintoihin.

Selvityksen mukaan Pekosella oli 25. helmikuuta pidetyn epävirallisen koronavirustilannekatsauksen jälkeen käsitys, että sopimuksen valmistelu etenee nopeasti.

– Koska EU-hankinnat eivät lääkkeitä ja rokotteita lukuun ottamatta kuulu ministeri Pekosen vastuulle, hankintojen aikataulua ei esitelty hänelle sopimukseen liittymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Näin ollen hänellä ei ollut syytä epäillä, etteikö Suomi olisi voinut ehtiä avoinna oleviin hakuihin, selvityksessä kirjoitetaan.

Pekonen: Suomella ei olisi enempää hengityssuojia, vaikka sopimukseen olisi liitytty aiemmin

Pekonen sanoi runsas viikko sitten STT:lle, että hän on pyytänyt valmistelemaan sopimukseen liittymisen heti, kun asia on tullut hänen tietoonsa STM:n kansainvälisten asioiden yksiköltä.

– EU:n yhteishankintasopimus on hyvä asettaa oikeaan mittakaavaan. Suomella ei olisi tällä hetkellä nykyistä enemmän hengityssuojia, vaikka sopimukseen olisi liitytty aiemmin, hän sanoi sähköpostitse.

Pekosen tietojen mukaan sen EU-yhteishankinnan kautta, jossa Suomi ei ole mukana, ei jäsenmaille olisi ollut saapumassa materiaalia mahdollisesti vielä viikkoihin.

Hänen mukaansa yleisesti ottaen EU:n yhteishankintasopimusta ei ole pidetty erityisen nopeana tai tehokkaana tapana hankkia suojavarusteita ja nyt käynnissä olevan yhteishankinnan mittakaava on jäsenmaille jyvitettynä Suomen tarpeeseen nähden pieni.

Pekosen mukaan suojavarusteiden riittävyyden varmistamiseksi tärkeimmät kanavat Suomelle ovat kotimainen tuotanto, Huoltovarmuuskeskuksen hankinnat sekä kuntien, yksityisten palveluntarjoajien ja sairaanhoitopiirien omat hankinnat.

– EU:n yhteishankintasopimukseen päätettiin kuitenkin liittyä, koska ennakoitiin tilanteen jatkuvan suojavarusteiden saatavuuden kannalta haastavana, jolloin kaikki luotettavat hankintakanavat on hyvä ottaa mukaan valikoimaan, Pekonen sanoi.