Yliopistotutkija Niko Pyrhönen kysyy, onko perussuomalaisissa eväitä ja halua puuttua siihen, että äärioikeisto pystyy luomaan kontakteja oman puolueen kansanedustajiin.
Suomen äärioikeiston toiminnassa huolestuttavinta ovat tällä hetkellä sen yhteydet parlamentaariseen politiikkaan, arvioi yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.
Äärioikeiston ja parlamentarismin yhteydet olivat näkyvillä myös itsenäisyyspäivän äärioikeistotaustaisella ja kansallismielisellä 612-soihtumarssilla, jossa perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja piti juhlapuheen.
Perussuomalaisten kansanedustajista myös Sheikki Laakso ilmoitti aiemmin osallistuvansa kulkueeseen, mutta perui sittemmin päätöksensä.
Tapahtumaan on osallistunut perussuomalaisia poliitikkoja myös aiemmin.
– Se, kuinka lähellä äärioikeistolainen toiminta on parlamentaarisen politiikan toimijoita ja miten tätä yhteistyötä pyritään syventämään – siihen liittyy aika paljon riskejä ja uhkia, joista olisi syytä olla tietoinen, Pyrhönen sanoo STT:lle.
Parlamentaarisilla yhteyksillä Pyrhönen tarkoittaa Suomen puitteissa käytännössä yhteyksiä perussuomalaisiin.
Hän toteaa, että puolueen puheenjohtaja Riikka Purra tuskin olisi voinut esimerkiksi estää Keskisarjan osallistumista 612-kulkueeseen.
Keskisarja esimerkiksi sanoi Helsingin Sanomille, että jos hänet erotettaisiin eduskuntaryhmästä tai eduskunnasta, hän lähtisi hyvillä mielin.
– Mutta onko eväitä, mahdollisuuksia ja aitoa halua tehdä jotain sille ilmiölle, että äärioikeisto pystyy luomaan tämän kaltaisia kontakteja oman puolueen kansanedustajiin? Sitä kautta tämä pallo heitetään viime kädessä perussuomalaisille, Pyrhönen sanoo.
Purra kommentoi ennen itsenäisyyspäivää, että 612-kulkueeseen osallistuvilla kansanedustajilla on oikeus käyttää sananvapauttaan.
