Tutkijan mukaan ydinaseiden käyttökynnys on korkea, mutta riskien vähättely olisi tyhmää.
Ydinaseiden käytön uhka on tunkeutunut Ukrainan sodan aikana arkitodellisuuteen tavalla, jota ei ole nähty sitten 1980-luvun ja kylmän sodan.
Uusia huolestuttavia uutisia kuultiin taas viime viikolla. Tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti asetuksen, joka sallii ydinaseiden käytön sellaisia ydinaseettomia maita vastaan, jotka saavat tukea ydinasevaltiolta.
Torstaina Venäjä iski Ukrainaan keskimatkan ohjuksella, ja samana päivänä Putin sanoi, ettei Venäjä sulje pois mahdollisuutta tehdä iskuja myös Ukrainalle ohjuksia toimittaneisiin länsimaihin.
Ydinaseisiin erikoistunut tutkija Tytti Erästö Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutti Sipristä näkee Venäjän toiminnan ennen kaikkea signalointina Ukrainalle ja Natolle.
Hänen mielestään Putinin tiistaina allekirjoittamassa asetuksessa ei sisällöllisesti ole mitään uutta, vaan se on linjassa Venäjän perinteisen ydinasedoktriinin kanssa.
– Lähtökohta kaikilla ydinasevaltioilla on, että näitä aseita ei pitäisi käyttää koskaan. Mutta kun halutaan signaloida pelotetta, annetaan sellainen mielikuva, että niitä ehkä ollaan valmiita käyttämään, Erästö sanoo STT:lle.
Lue myös: Ukraina esitteli ensimmäistä kertaa Putinin "Oreshnik"-ohjuksen jäänteitä: "Emme ole aiemmin dokumentoineet vastaavaa"
Ei voi sulkea pois
Erästö on huolissaan nykyisestä tilanteesta, jossa ydinaseiden käytöllä uhkaillaan melko avoimesti. Riskien vähättely olisi tutkijan mielestä tyhmää.
– Mielestäni Eurooppa on nyt maailman vaarallisin paikka, jos mietitään ydinaseiden käytön riskejä. Täällä on avoin konflikti, jossa on mukana ydinasevalta suoraan, ja sitten myös epäsuorasti toinen maailman suurin ydinasevalta. Riskit ovat tosi suuret, vaikka edelleenkin ydinaseiden käyttökynnys on korkea, Erästö sanoo.