Tutkimus: Koronapandemia ikäännytti aivoja – miehillä vaikutus suurempi

Kokonaisuudessaan tutkijat havaitsivat jopa puolen vuoden kiihtymisen aivojen ikääntymisessä kronologiseen ikääntymiseen verrattuna pandemian aikana. Ero miesten ja naisten välillä oli keskimäärin 2,5 kuukautta.

– Emme vielä tiedä syitä tämän taustalla, mutta tämä yhdistyy olemassa oleviin tutkimuksiin, joissa on todettu miesten kokevan suurempia vaikutuksia tietynlaisesta stressistä ja terveyshaasteista, Mohammadi-Nejad sanoo.

Lue myös: Jos "uusi koronapandemia" iskisi nyt, toimisimmeko samalla tavalla? HUSin johtajaylilääkäri arvioi opit

Pandemia on jättänyt jäljen aivoihimme

Aivomme pienenevät, kun ikäännymme. Kun aivojemme harmaa aine kutistuu ennenaikaisesti, voi siitä seurata muistinmenetystä ja harkintakyvyn heikkenemistä. Pandemiatutkimus ei kuitenkaan osoita, kehittyykö rakenteellisia muutoksia potevilla ihmisillä lopulta kognitiivisia häiriöitä, sillä tutkimus keskittyi nimenomaan pandemian vaikutuksiin. 

– Mutta on todennäköistä, että kumulatiivinen pandemiakokemus, sisältäen psykologista stressiä, sosiaalista eristäytymistä, vähentynyttä aktiivisuutta ja muutoksia päivittäisessä elämässä, on vaikuttanut havaittuihin muutoksiin aivoissa, Mohammad-Nejad sanoo.

– Siinä mielessä pandemia itsessään näyttää jättäneen jäljen aivoihimme, vaikka tautiin ei olisi sairastunut, hän lisää. 

Lue myös: Oireettomuus ei riitä! Näin kauan hengitystieinfektiosta pitää oikeasti toipua ennen kuin voi taas treenata

Ympäristötekijöillä on vaikutusta aivojen terveyteen

Aikaisemmassa tutkimuksessa selvitettiin pandemian vaikutuksia teini-ikäisten aivoihin. Vuonna 2024 julkaistussa Washingtonin yliopiston tutkimuksessa havaittiin poikien aivojen ikääntyneen pandemian aikana noin 1,4 vuotta, ja tytöillä luku oli 4,2 vuotta. 

Uudessa tutkimuksessa Mohammad-Nejadi tiimeineen hyödynsi brittiläistä biopankkidataa, joka kattaa 500 000 vapaaehtoisen terveystiedot. 

Tutkimusryhmä kehitti perusterveiden henkilöiden ennen pandemiaa annetun datan pohjalta normaalin ikääntymisen mallin, johon pandemian aikana kerättyä dataa verrattiin.  

Tutkimusryhmä vertaili koehenkilöryhmien dataa, ja pystyi siten määrittelemään pandemian vaikutuksia aivoihimme. 

Olemassa olevissa tutkimuksissa on selvitetty ympäristötekijöiden vaikutuksia aivojen ikääntymiseen. Eräässä Etelämantereella toteutetussa tutkimuksessa havaittiin eristyksissä elämisen kutistavan aivoja. 

Lue myös: Koronapandemia vanhensi erityisesti teinityttöjen aivoja: "Tärkeä muistutus siitä, miten hauraat teini-ikäisen aivot voivat olla"

Ikäääntymisen merkit eivät välttämättä ole lopullisia

Neuropsykologian professori Adam Brickman Columbian yliopistosta sanoo NBC Newsin artikkelissa tutkimuksen olevan vakuuttava näkökulma, mutta silti pelkkä hypoteesi. 

Tutkimus ei kerro sitä, ovatko aivoissa nähdyt ikääntymisen merkit pitkäkestoisia, hän sanoo. 

Jos vaikutukset aivoihin ovat merkittäviä, Brickman suosittelee vastaamaan muutoksiin tekemällä asioita, jotka ovat hyväksi aivoille. Tiedämme esimerkiksi liikunnan, unen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja normaalin verenpaineen tekevän aivoille hyvää, Brickman sanoo. 

Lue myös: Tutkimus: Koronan sairastaneet lapset suuremmassa riskissä sairastua diabetekseen

Katso myös: Viisi vuotta poikkeustilasta – pandemian opit terveydenhuollolle

11:11Jos "uusi koronapandemia" iskisi nyt, toimisimmeko samalla tavalla? HUSin johtajaylilääkäri arvioi opit.

Lähde: NBC News