Vanhempi tutkija Timo R. Stewart näkee ainoana vähänkään positiivisena asiana tilanteessa sen, että nyt on nähty entistä laajemmin tarve poliittiselle prosessille tulevaisuudessa rauhan synnyttämiseksi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ei pidä EU:n johtajien torstaista Israelin ja Hamasin konfliktiin liittyvää linjausta kovinkaan merkittävänä.
Brysselin huippukokouksessa sovitussa linjauksessa haluttiin taata Israelille oikeus itsepuolustukseen kansainvälisen oikeuden rajoissa ja toisaalta viestiä tarpeesta saada apua Gazan palestiinalaisalueille.
Stewart nostaa esiin sen, että linjauksessa esimerkiksi vaaditaan avun toimittamiseksi Gazaan humanitaarisia taukoja ja humanitaarisia käytäviä sen sijaan, että olisi vaadittu tulitaukoa.
Hänestä on huomionarvoista, että tällaisenkin yksimielisyyden aikaansaaminen näytti varsin hankalalta prosessilta.
– EU-maat ovat sisäisesti aika eri linjoilla. Ja tämä, mitä siinä pyydettiin, oli aika vähäinen. On myös vanhastaan tiedossa, että tällaisen vaatimuksen tueksi ei olla valmiita tekemään juuri mitään. Kuulosti aika valjulta, vähän ympäripyöreältä, hirveän vaivalloisesti synnytetyltä mutta melko yhdentekevältä vaatimukselta, Stewart sanoo.
– Tämä vaikeus, jolla tämä saatiin väännettyä, ei Israelille ainakaan viesti siitä, että oltaisiin valmiita painokkaisiin vastatoimiin, jos tällaisia taukoja ei ilmaannukaan.
EU ollut vuosia passiivinen alueen ongelmissa
Stewart sanoo, että EU:lla on ylipäätään asiassa todella vähäinen painoarvo. Hän huomauttaa, että EU on ollut jo vuosia hyvin passiivinen kaikessa aluetta koskevassa poliittiseen ratkaisuun tähtäävässä toiminnassa.
Stewart näkee tämän taustalla sen, että EU:n on ylipäätään vaikeaa muodostaa yksimielisyyttä ulkopoliittisista linjoista ja Israelia ja palestiinalaisia koskevassa kysymyksessä se on erityisen hankalaa.
Nytkin esimerkiksi Irlanti ja Espanja olisivat olleet hänen mukaansa valmiita paljon voimakkaampiin kannanottoihin tulitauon puolesta ja Israelin toimien tuomitsemiseksi. Esimerkiksi Saksa, Itävalta ja Tshekki puolestaan eivät halunneet mainintaa tulitauosta.