Uudet vieraat löysivät leirintäalueilta kadonneiden venäläisten tilalle – "Tällaiset tiukat ajat suosivat"

Eurooppalaisille matkailijoille Etelä-Suomen leirintäalueet ovat lähinnä yhden tai kahden yön välietappeja, kun he suuntaavat etelärannikolta kohti Itä-Suomea, Kainuuta, Lappia tai Jäämerta.

– Monille saksalaisille Nordkapp on edelleen se ykköskohde, jota on käytävä kesälomalla kurkkaamassa, Saukkonen sanoo.

Palveluihin pakko panostaa

Leirintäalueista voi olla mielikuva, jossa vastaanoton virkaa hoitaa kahvilakioski, yösijaksi on tarjolla telttapaikka tai askeettinen lautamökki, ruuat tehdään ulkosalla keittokatoksessa ja saniteettitilat ovat jo parhaat päivänsä nähneet.

Saukkosen mukaan edellä kuvatun kaltaiset kohteet ovat jo kadonneet kartoilta, sillä asiakkaiden kriteerit siisteyttä, turvallisuutta ja palvelujen laatua kohtaan ovat lisääntyneet jatkuvasti.

Parhaiten menestyvät kaupunkien kupeessa olevat leirintäalueet, kuten esimerkiksi Helsingin Rastila, Oulun Nallikari sekä Turun Ruissalo, Kotkan Santalahti ja Rovaniemen Ounaskoski.

Tänä päivänä merkittävä osa asiakaskunnasta liikkuu matkailuautoilla tai -vaunuilla, mikä on huomioitava myös palveluissa. Perinteisiä telttamatkailijoita riittää etenkin festivaaliviikonloppuina.

– Osa leirintäalueista on auki ympäri vuoden, mikä edellyttää investointeja sisämajoitukseen ja mökkeihin. Lisäksi on oltava myös kahvila- ja ravintolapalveluja, Saukkonen kertoo.

Valtaosa leirintäalueista on kaupunkien, kuntien tai seurakuntien omistamilla mailla. Useimmiten työnjakona on, että maa-alueen omistaja vastaa esimerkiksi vesi-, sähkö- viemäri- ja tieinvestoinneista ja alueen operaattori muusta kehittämisestä.

– Riittävän pitkät, mielellään lähempänä 10:tä vuotta olevat vuokrasopimukset ovat yrittäjille elinehto. Yksi haaste on myös osaava henkilökunta.

Lue myös: Keravalainen Jannika perheineen remontoi vanhan asuntovaunun uuteen uskoon – katso kuvat ennen ja jälkeen!

Tapahtumien tahdissa

Yksi viime vuosina vahvasti investoinut leirintäalue löytyy Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoen Törnävältä. Kaupunki omistaa alueen, ja paikallinen SJK-juniorit on pyörittänyt leirintäaluetta 1960-luvulta lähtien.

Törnävältä löytyy parikymmentä mökkiä, satoja telttapaikkoja, noin sadan auton karavaanialue sekä muutama vuosi sitten uusittu huoltorakennus ja tilaussauna. Viihdykkeeksi löytyy muun muassa minigolfia, ravintolapalveluja ja karaokea. Niiden myötä se toimii myös kyläläisten kohtaamispaikkana.

– Sesonki alkaa Provinssista ja jatkuu koulujen alkamiseen asti, kertoo SJK-juniorien palvelupäällikkö Piritta Pakka.

Seinäjoen ja lähialueen lukuisat kesätapahtumat ovat leirintäalueelle tärkeitä. Provinssin ohella kesäkuukausiin mahtuu muun muassa pesis- ja urheiluleirejä sekä Seinäjoen tangomarkkinat ja Vauhtiajot.

– Kävijät ovat enimmäkseen täältä kotimaasta, mutta varsinkin syksyllä täällä yöpyy muun muassa saksalaisia turisteja, Pakka sanoo.

Viime vuonna yöpymisvuorokausia oli noin 9 000. Kasvua oli etenkin matkailuajoneuvoissa.

– Palvelutasoon, toimivuuteen ja paikkojen siisteyteen on satsattava, jos aikoo pärjätä. Näillä seuduin on monta kilpailijaa, joiden kanssa tehdään myös yhteistyötä. Jos meillä on täyttä, niin asiakas opastetaan sinne, missä on tilaa, Pakka kertoo.

Lue myös: Manu Holappa, 47, asuu bussissa, josta teki mielettömän luksusversion: "Eläminen ei maksa juuri mitään"