Ukrainan vastahyökkäyksen on uumoiltu alkavan minä hetkenä hyvänsä. Ukraina on itse sanonut toteuttavansa sen kevään tai kesän aikana tavoitteenaan vapauttaa Venäjän miehittämät alueet.
Nyt on voitu jo nähdä vastahyökkäyksen valmisteluja, kun oletettavasti Ukraina on iskenyt lennokeilla Venäjän polttoainevarastoihin muun muassa miehitetyllä Krimillä ja Venäjän puolella Belgorodissa.
Sääolosuhteet ovat puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan estäneet toistaiseksi laajemman hyökkäyksen.
– Maa on vielä märkää. Jos lähtee liikkumaan tiestön ulkopuolelle, voi jäädä helposti kiinni vaunu- ja ajoneuvokalustolla. Siellä joudutaan selkeästi odottamaan maan kuivumista, että voidaan toimia maastossa avoimemmin ilman kiinnijäämisen vaaraa, Toveri sanoo.
– Olettaisin, että se viimeistään toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa tapahtuu.
Toverin mukaan varsinaisen hyökkäyksen käynnistyminen huomataan helposti.
– Niissä suunnissa, missä hyökätään, isketään enemmän tykistöllä, epäsuoralla tulella venäläisten asemiin ja sitten lähdetään panssarijoukoilla hyökkäämään.
– Viimeiset puoli vuotta ukrainalaisten panssarijoukot ovat olleet hyvin passiivisia. Niitä käytetään pieninä osastoina tukemassa jalkaväen taistelua, mutta sitten kun lähdetään hyökkäämään, siellä näkyy kymmeniä tai jopa satoja panssariajoneuvoja hyökkäämässä.
Lue myös: Tätä on odotettavissa Putinin voitonpäivän puheelta
"Vaativa operaatio"
Kuivankaan maan aikaan vastahyökkäys ei ole läpihuutojuttu, sillä Venäjän joukot ovat ehtineet linnoittautua jo kuukausia.
Lisäksi suuren hyökkäyksen koordinointi ei ole helppoa.
Toveri sanoo, että tiedot Ukrainan joukkojen määristä vaihtelevat lähteen mukaan. Ukrainalla voisi olla hyökkäykseen 18–20 prikaatia joukkoja, jotka eivät tällä hetkellä ole kiinni taistelussa. Tämä tarkoittaisi noin sataatuhatta sotilasta.
