Venäjän likaisesta pelistä huolestuttavia esimerkkejä Saksassa: "Hakisin mallia Suomesta"

Schmid tuntee siis Suomen tilanteen hyvin ja hakisi siitä mallia myös Saksalle.

– Meiltä puuttuu esimerkiksi koko maan kattava varautumissuunnitelma hybridiuhkien varalle. Erityisesti epätavalliset uhat, kuten välineellistetty maahanmuutto, vaatisivat oman varautumissuunnitelmansa, Schmid sanoo.

Hänen mukaansa Saksan puolustusvoimien varustamiseen on kiinnitetty paremmin huomiota sitten Ukrainan sodan syttymisen.

Liittokansleri Olaf Scholzin julistama Zeitenwende eli aikakauden vaihdos on tuonut armeijalle lisää rahoitusta. Puolustusvoimien saattaminen ajan tasalle vie kuitenkin monta vuotta, joiden aikana Saksan pitäisi tarttua myös muunlaisiin toimiin.

– Suomi ei ole tässä tilanteessa, sillä Suomessa ei koskaan luovuttu maanpuolustusajatuksesta. Suomessa on pidetty kiinni asevelvollisuudesta, ja yleisesti kansalaisilla on korkea maanpuolustusmotivaatio, tutkija kuvailee.

Saksan infrastuktuuri altis iskuille

Toista on Saksassa, jossa asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2011. Toisen maailmansodan jälkeen miehittäjävaltiot eivät halunneet sotilaallisesti vahvaa Saksaa. Perintö kantaa tähän päivään saakka.

Yleinen asevelvollisuus johtaa Johann Schmidin mukaan siihen, että suomalaiset ovat yleisesti varsin tietoisia erilaisista hybridiuhista.

Saksassa esimerkiksi varautumisessa kyberiskuihin ollaan noin 10–15 vuotta muuta hybridiuhkavarautumista edellä, Schmid jatkaa.

Hän on erityisen huolissaan esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista iskuista sekä kansalaisyhteiskunnan suojelemisesta.

– Niin kutsuttujen pehmeiden kohteiden, kuten vaikkapa joulumarkkinoiden, suojaaminen on vaikeaa. Saksa on teollisuusmaa, joten hyökkäykset energiaverkostoa, öljy-, kaasu- ja sähkötoimituksia vastaan tai esimerkiksi vedenalaisiin valokuitukaapeleihin, näihin etsitään täällä vielä vastauksia.

Eversti Johann Schmid muistuttaa, että Saksaan kohdistuu uhkia muualtakin kuin Venäjältä. Suomeen verrattuna Saksassa mietityttävät esimerkiksi sellaiset väestönosat, jotka elävät Saksassa mutta eivät identifioidu Saksan valtioon.

Näihin lukeutuvat paitsi ääri-islamilaiset, myös monet esimerkiksi äärioikeistoon kuuluvat ryhmittymät.

– Suomi on väestöltään homogeenisempi maa. Sekin toimii suojana hybridiuhkia vastaan.