Keliakiadiagnoosit ovat yleistyneet merkittävästi vuosituhannen vaihteen jälkeen. Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion.
– 1990-luvulla alettiin pikkuhiljaa ymmärtää, että keliakia ei olekaan vain pienten lasten sairaus, johon liittyy ripulia ja huonoa kasvua, vaan se voi puhjeta ja esiintyä missä iässä tahansa ja myös oirekuvat vaihtelevat. Kun samoihin aikoihin myös diagnosoiminen muuttui helpommaksi keliakiaverikokeiden myötä, diagnoosien määrä lähti nopeasti nousuun, kertoo Tampereen yliopiston lasten keliakiatutkimusryhmän johtaja Kalle Kurppa.
Tehostunut diagnostiikka ei Kurpan mukaan yksin selitä keliakian yleistymistä. Myös seulomalla löydetty keliakia on yleistynyt, ja taudin yleistyminen on jatkunut vielä viime vuosinakin. Sama kehitys näkyy myös monissa muissa immuunivälitteisissä sairauksissa, kuten astmassa, allergiassa ja tyypin 1 diabeteksessa.
Lue myös: Keliakia kurittaa kukkaroa, ja siinä piilee vaara: "Riski on ilmiselvä"
Syökö lapsi päivittäin leipää? Tässä tapauksessa tapa saattaa suurentaa keliakiaan sairastumisen riskiä
Jopa puolet keliakioista diagnosoimatta
Kurppa arvioi, että syyn on oltava ympäristötekijöissä. Perimässä ei tapahdu muutoksia näin nopeasti, eikä gluteeninsaantikaan ole merkittävästi lisääntynyt Suomessa.
– Suurimmat epäilykset liittyvät ympäristön mikrobialtistukseen ja ravitsemuksessa tapahtuneisiin muutoksiin, mutta asiassa riittää vielä tutkittavaa, Kurppa sanoo.
Kurpan mukaan Suomessa moni keliakia voi olla diagnosoimatta. Virallisia diagnooseja on tehty noin 40 000, mutta tutkimusten perusteella Suomessa voi olla yli 100 000 keliaakikkoa.
