Väestön ikääntyminen ja sairastavuus uhkaavat lisätä muistisairaiden määrää. Uutisaamussa vierailleet asiantuntijat kertoivat, mitä toimenpiteitä vaaditaan, jotta dementiapommi ei räjähtäisi käsiin.
Muistisairauksien odotetaan lisääntyvän ihmisten eläessä yhä pidempään. Dementoivien sairauksien yleistymiseen myötävaikuttavat myös pitkäaikaissairaudet, kuten arviolta puolen miljoonan suomalaisen potema diabetes.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi tai useampi pitkäaikaissairautta keski-iässä on yhteydessä moninkertaiseen dementiariskiin myöhemmin elämässä. Yli viisikymppisistä suomalaisista puolella on vähintään yksi niin sanottu perussairaus. Monisairaita eli vähintään kahta pitkäaikaissairautta potevia on 18–64-vuotiaista miehistä noin 31 prosenttia ja naisista 44 prosenttia.
Miltä tulevaisuus näyttää, kun yhtälöön lasketaan mukaan väestön ikääntyminen? Kansanterveystieteen professori Mika Kivimäki arvioi Uutisaamussa, että Suomessa olisi vuonna 2050 noin 150 000 muistisairasta eli noin kolmannes enemmän kuin tällä hetkellä.
Maailmanlaajuisesti tilanne näyttää karummalta: tällä hetkellä dementiaa sairastaa noin 57 miljoonaa ihmistä ja määrän arvioidaan nousevan 150 miljoonaan vuonna 2050.
Noin 14 500 suomalaista saa vuosittain dementiadiagnoosin. Yllä olevalla videolla kerrotaan, missä vaiheessa lääkekehitys parantumattomaan sairauteen on ja millä tavalla elintavat vaikuttavat jo sairastuneen muistiin.
Verisuonten terveys tärkeää aivoille
Brittiväestöön perustuvassa tutkimuksessa eniten dementian puhkeamista ennusti diabetes, joka on ennestään tunnettu muistisairauksien riskitekijä.
