Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Mutta tiesitkö, että myös suurin osa tyypin 2 diabetesta sairastavista kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin? Tänään 29.9. vietetään Maailman sydänpäivää.
Suomessa on arviolta 500 000 diabeetikkoa, joista valtaosa sairastaa kakkostyypin diabetesta. Yleinen kansantauti ei ole harmiton. Tyypin 2 diabetesta sairastava elää keskimäärin lyhyemmän elämän kuin ei-diabeetikko. Lisäksi sairaus heikentää elämänlaatua.
Kolme neljästä kakkostyypin diabetesta sairastavasta kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Yleisimpiä diabetekseen liittyviä sydän- ja verisuonisairauksia ovat:
- sepelvaltimotauti
- sydämen vajaatoiminta
- alaraajojen valtimosairaus
- verenpainetauti
- eteisvärinä
- aivoverenkiertohäiriöt
Diabeetikot sairastuvat 2–4 kertaa useammin johonkin sydän- ja verisuonisairauteen kuin ihmiset, joilla tautia ei ole.
Diabetekseen liittyvä sydänriskit on tiedetty jo pitkään, mutta Novo Nordiskin kyselytutkimuksen mukaan vain vajaa puolet suomalaisista tunnistaa vaaran. Erityisen ongelmallisena voi pitää sitä, että sekä kakkostyypin diabetes että sydän- ja verisuonisairaudet ovat usein oireettomia. Oman riskinsä sairastua diabetekseen voi selvittää tästä kyselystä.
Lue myös: Tunnetko oireet? Tutkimus paljastaa, kuinka hälyttävän usein diabetes todetaan sattumalta
Usein verisuonimuutoksia on jo ennen diabetesdiagnoosia
Tyypin 2 diabeteksessa elimistössä on paljon muutakin pielessä kuin pelkästään veren sokeripitoisuus, muistuttaa lääketieteen dosentti ja diabetologi Merja Laine.
