Änkytyksen kanssa voi oppia elämään, eikä se estä esimerkiksi erilaistan urahaaveiden tavoittelua aikuisena.
Moni varmasti tunnista erilaiset sosiaaliset tilanteet, jotka saattavat olla epämukavia tai aiheuttaa jo ennakkoon pientä jännitystä. Silloin puhuminen voi muuttua haastavaksi, kun oikeita sanoja ei meinaa löytyä ja mieli tyhjenee.
Helsingin yliopiston farmakologian professori Toni Rantamäki vieraili Huomenta Suomen lähetyksessä kertomassa, millaista elämä on änkytyksen kanssa.
Änkytys on tahdosta riippumaton puheen sujuvuuden häiriö, kertoo Suomen änkytysyhdistys ry. Sille ovat ominaista erilaiset puheen toistot, venytykset ja lukot. Änkytys ei johdu siitä, että ihminen olisi puhuessaan hermostunut, jännittynyt tai epävarma itsestään.
Lue myös: Voiko jännittämisestä oppia pois? Nykyaika suosii ekstroverttejä: "Ujouteen sekoitetaan negatiivisia piirteitä"
Mikä voi laukaista änkytyksen?
Rantamäki muistaa änkytyksen alkaneen jo varhaislapsuudessa.
– Olen ollut aika pieni, ehkä 2–4 vuoden ikäinen. Muistan tilanteen, jossa naapurin mies minulle huusi jostakin, ja tämä jotenkin sitten sai käynnistymään sen, että aloin änkyttämään, hän muistelee.
