Hyödynnetäänkö kunnissa kiertotalouden koko potentiaali?
Kiertotalousyritysten toimialajärjestö Kierrätysteollisuus ry julkaisi viime viikolla selvityksen, jonka mukaan kuntien jäte- ja kaukolämpömonopolit aiheuttavat markkinahäiriöitä ja hidastavat kierrätystä Suomessa.
Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomen lähetyksessä.
– Suomen kiertotalousaste EU:n vertailussa on EU:n matalimpia, Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores paljastaa.
Suomen kiertotalousaste on 2,4 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että valtaosa kierrätettävästä materiaalista jää lopulta kierrättämättä.
Nores kertoo, että Suomeen on rakennettu valtavasti jätteenpolttokapasiteettia.
– Näyttää siltä, että sinne ohjautuisi osa siitä materiaalista, mikä olisi kierrätettävissä, hän kommentoi.
Tällä hetkellä yritystoiminnasta syntyvät jätteet, kierrätysmateriaalin tai sen raaka-aineet eivät ohjaudu yksityisille alan yrityksille. Noresin mukaan se on ongelma.
Karkeasti sanottuna, kun alan yksityiset yritykset eivät pääse väliin, hidastaa se jätteiden kierrätystä ja kiertotaloutta Suomessa.
Lue myös: Teetkö jo näin käytetyille paristoille? Pian on pakko
Mitä tarkoitetaan kiertotaloudella?
Euroopan parlamentin mukaan kiertotalous tarkoittaa sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä.
