Joka vuosi noin 40 000 ihmistä saa Suomessa luovutettua verta. Sitä kuljetetaan joka päivä sairaaloihin ympäri maata linja-autoilla, lentokoneilla ja jopa takseilla. Luovuttajia tarvittaisiin enemmänkin.
Verta luovutti Suomessa viime vuonna noin 110 000 ihmistä. Se vastaa reilua kolmea prosenttia suomalaisista luovutusikäisistä. Tähtäimen olisi hyvä olla noin viidessä prosentissa.
– Isompi reservi toisi verenluovutustoimintaan enemmän joustavuutta ja varmuutta silloinkin, jos tulee pandemia tai jokin muu uhka, SPR:n Veripalvelun verenluovutuksen johtaja Johanna Castrén sanoo.
Keskimäärin ne, jotka luovuttavat verta, tekevät niin noin 1,5 kertaa vuodessa. Ensikertalaisista ensimmäisen vuoden aikana luovuttajaksi palaa noin 46 prosenttia.
– Veripalvelun tavoitteena on vähintään 20 000 uutta luovuttajaa joka vuosi. Silloin luovuttajakunta pysyy vähintään samankokoisena kuin nyt tai jopa hieman kasvaa.
Lue myös: Asiantuntija: Noin joka kolmas verenluovutus pelastaa hengen – nämä kaksi veriryhmää ovat kysytyimpiä
Verenluovuttajakunnan riittävyyteen liittyy myös geeniperimä.
– Verenluovutus on Suomessa ja monessa muussa maassa aika kulttuurisidonnainen traditio. Tulevaisuudessa me tarvitsemme monimuotoisemman luovuttajakunnan voidaksemme tarjota sairaaloille kaiken niiden tarvitseman veren. Tämä on asia, jonka kanssa kaikki Euroopan maat kamppailevat, Castrén sanoo.
– Optimaalista olisi, että luovuttajakunta olisi perimältään ihan yhtä rikasta kuin sairaaloissa olevat potilaat. Punasolujen ominaisuudet ovat periytyviä, ja on tilanteita, joissa pitää hyvinkin tarkkaan määrittää, millaisia punasoluja kukin potilas tarvitsee, Castrén selittää.
