Satoja lääkkeitä uupuu apteekeista: "Uusi normaali"

Psykiatristen sairauksien lääkkeissä haasteita

Asiantuntijoiden mukaan saatavuushäiriöiden taustalla on monia syitä. Näitä ovat esimerkiksi tehtaiden kapasiteettiongelmat tai muut tuotantoa häiritsevät tekijät, raaka-aineiden saatavuusongelmat sekä äkilliset kysyntäpiikit vaikkapa epidemioiden vuoksi.

Lääkkeiden tuotantoprosessit ovat pitkiä ja monimutkaisia ja sitä kautta myös alttiita häiriöille. Suomi ei ole lääkehäiriöissä suinkaan yksin, vaan ongelma koskee myös esimerkiksi muitakin Euroopan maita.

Tyypillisesti saatavuushäiriöilmoituksia tehdään yleisesti ottaen eniten hermostoon vaikuttavista lääkkeistä ja sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä. Näitä valmisteita on myös määrällisesti eniten markkinoilla.

Mauriala nostaa esille, että psykiatristen sairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden saatavuudessa on ollut haasteita nyt jo pidemmän aikaa. Potilaan kannalta tilanne muodostuu kaikkein ongelmallisimmaksi silloin, kun tarjolla on vain yksi lääkevalmiste Suomen markkinoilla. Tällöin lääkepula näkyy heti potilaan hoidossa.

Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on skitsofrenialääke Zypadhera, jossa saatavuushäiriöt kattavat kaikki eri vahvuudet eikä lääkkeelle ole täysin vastaavaa valmistetta. Häiriöiden arvioidaan jatkuvan osin aina vuodenvaihteen tienoille asti.

Toki Suomessa on kaupan muitakin skitsofrenian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, mutta vaihto niihin edellyttää hoitavan lääkärin arviota.

Suurin osa saatavuushäiriöistä on kohtalaisen lyhytaikaisia, eli ne kestävät muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin. Lisäksi valtaosassa tapauksista apteekista järjestyy asiakkaalle nopeasti korvaava valmiste, jos jotain tiettyä lääkettä ei ole saatavilla.

–  Tuoreimman maaliskuussa tehdyn toimitusvarmuustutkimuksemme mukaan 98,1 prosentissa tapauksista asiakas saa saman päivän aikana tarvitsemansa lääkkeen mukaan, Puumalainen kertoo.

Lain rikkomisesta ei seuraa rangaistusta

Yksi erityinen ongelma lääkkeiden saatavuudessa on se, etteivät yritykset ilmoita Fimealle häiriöistä ajoissa. Lain mukaan ilmoitus häiriöstä pitää tehdä kaksi kuukautta ennen saatavuushäiriön alkua, mutta monissa tapauksissa lakia ei noudateta.

– Esimerkiksi viime vuonna lähes 40 prosenttia ilmoituksista vastaanotettiin vasta samana päivänä, kun häiriö alkoi tai vasta jopa häiriön alkamisen jälkeen, Mauriala sanoo.

Tyystin ilmoittamatta jääneitä häiriöitä paljastui Fimealle viime vuonna noin 60, kun tieto ongelmista kantautui muuta kautta viranomaiselle.

Lain edellyttämän ilmoitusajan tarkoituksena on turvata potilaiden lääkehoidot ja niiden jatkuvuus. Kun lääkeyritys tai sen edustaja tekee häiriöilmoituksen asianmukaisesti, muut yritykset pystyvät mahdollisuuksiensa mukaan varautumaan lisääntyneeseen kysyntään. Niin ikään potilaita hoitavat lääkärit pystyvät ennakoimaan tilannetta. Ilmoitus antaa myös maahantuojille aikaa kartoittaa vaihtoehtoisia lääkkeitä muualta ja mahdollistaa Fimealle niiden käyttöön luvittamisen.

Ilmoituksista laistamisen taustalla voi olla Maurialan arvion mukaan monia syitä. Lääkeyritys voi joissakin tapauksissa haluta turvata omaa markkinaosuuttaan ja pimittää tietoa kilpailijoilta. Voi myös olla esimerkiksi niin, että lääketoimituksen saapumatta jääminen syystä tai toisesta tulee yllätyksenä Suomessa toimivalle yrityksen edustajalle, jolloin ennakkoilmoitus jää tekemättä.

Ainakaan toistaiseksi ilmoituksista laistamisesta ei seuraa mitään rangaistusta.

– Tällä hetkellä lääkelaissa ei ole mitään sanktiomahdollisuutta näiden osalta, Mauriala sanoo.

Lääkevaihto-oikeuteen lisää joustoa

Lääkeongelmien taklaamiseen saattaa tulla varsin pian ainakin jonkinlaista parannusta, sillä apteekeille kaavaillaan nykyistä laajempia lääkevaihto-oikeuksia muun muassa saatavuushäiriötilanteissa.

Jos esimerkiksi lääkäri määrää potilaalle 4 milligramman vahvuista lääkevalmistetta eikä apteekista ole saatavilla kuin 2 milligramman vahvuista versiota, apteekki ei voi nykyisellään myydä potilaalle miedompaa valmistetta ja ohjeistaa ottamaan sitä 2 kertaa 2 milligrammaa. Tällainen muutos edellyttää lääkäriltä uutta reseptiä.

Jos sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu lääkelakia koskeva uudistus toteutuu, tilanteeseen tulee kuitenkin muutos ensi vuonna.

– Kaavailtu lääkevaihdon laajentaminen koskee tarkkaan määriteltyjä tilanteita. Jos lääkeaine muuttuu, se vaatii yhä uutta reseptiä hoitavalta lääkäriltä, Puumalainen kertoo.

Jos potilasta huolettaa, onko omaa lääkettä saatavilla lähiapteekista tai muiden paikkakuntien apteekeista, asiaa voi selvittää esimerkiksi Apteekkariliiton lääkehakupalvelun kautta. Puumalainen myös vinkkaa, ettei omien lääkkeiden hankkimista kannata jättää viime tippaan eli esimerkiksi viimeiseen tablettiin asti ennen kuin menee hakemaan uutta satsia. Uudet lääkkeet kannattaa pyrkiä hankkimaan hyvissä ajoin.