Kissojen vapaana pitäminen halutaan kieltää – taustalla hurjia tilastoja

– Nykyinen lainsäädäntö kieltää heitteillejätön ja hyvinvoinnin vaarantamisen, mutta ei velvoita omistajaa turvallisiin varotoimiin, hän toteaa.

Aloitteessa ajetaankin muutosta, jossa kissojen hylkäämiseen olisi selkeämmät keinot puuttua rangaistuksella, mikäli kissa liikkuu vapaana ja valvomatta ulkona.

Taustalla huoli terveydestä ja hurjia lukuja

Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY:n arvion mukaan Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa. Hylätyt kissat taas voivat lisääntyä luonnossa liikkuessaan, minkä seurauksena voi muodostua vapaana eläviä kissapopulaatioita.

Kissa ei ole Suomen luontoon kuuluva villieläin, vaan laki määrittelee kissan vieraslajiksi.

Vapaana elävä ja hylätty kissa ei myöskään saa tarvitsemaansa hoitoa, joten kissoilla on usein sairauksia. Eläinsuojelujärjestöjen arvioin mukaan kuntien valvontaeläinlääkäreiden työajasta jopa 40–50 prosenttia kuluu kissa-asioiden selvittelyyn.

– Eläinsuojelu- ja löytöeläintoiminta on kuntien ja viranomaisten vastuulla. Vapaana liikkuvien kissojen kiinniottoon, hoitoon ja omistajien selvittelyyn käytetään huomattavasti aikaa, Laamanen sanoo.

Hän korostaa, että valtio käyttää vuodessa 7–9 miljoonaa euroa löytöeläintoimintaan. Tästä siis jopa puolet voi liittyä hylättyihin kissoihin.

Toinen ongelma liittyy kissojen lajinomaiseen käytökseen, johon kuuluu saalistus. 

– Arvio on, että Suomessa kissat tappavat vuosittain 1,4 miljoonaa pikkulintua. Varpuskanta taas on vähentynyt 80 prosentilla ja niitä on nyt enää 200 000. EU:n lintudirektiivissä todetaan, että yksi keskeinen syy tälle on vieraspetojen saalistus.

Lue myös: Kissa ei pärjää Suomen talvessa, muistuttaa Hesy

Laajaa kannatusta ja avoimia kysymyksiä

Kissoja koskevan lainsäädännön selkeyttäminen saa kannatusta eläinsuojelujärjestöjen ohella Suomen riistakeskukselta ja poliisilta.

– Voimassa oleva laki on epäselvä kaikkien muiden eläimien paitsi koirien osalta, sanoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin.

Hänen mukaansa kissan pitäjällä on tälläkin hetkellä velvollisuus valvoa kissaansa, mutta sitä ei ole kirjattu lakiin yhtä selkeästi kuin koirien osalta. Riistapäällikkö Mikko Toivola taas toteaa, että kansalaisaloitteen tavoite on kannatettava, sillä kissa on Suomessa vieraslaji, vaikka sitä ei määritellä haitalliseksi.

Silti vieraslajeista säädetty laki kieltää kissan päästämisen luontoon sillä tarkoituksella, että se ei tule enää takaisin. Metsästyslaki puolestaan kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen.

Suomessa myös noudatetaan lemmikkieläimiä koskevaa eurooppalaista yleissopimusta, joka kieltää lemmikkien heitteillejätön. Se ei kuitenkaan kiellä esimerkiksi kissan päästämistä kotipiirin ulkopuolelle ilman valvontaa.

Lainsäädännössä asiaa voidaan lähestyä järjestyslain, vieraslajilain ja metsästyslain ohella eläinten hyvinvointilain perusteella. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullolan mukaan esimerkiksi nykyisen hyvinvointilain säädöksiä voidaan uudistaa, mikäli kissojen hyvinvoinnin turvaaminen tätä edellyttää.

Lakeja uudistaessa tulisi myös huomioida kissojen asema maatiloilla. 

Kysymyksen nosti esiin valiokunnan jäsen Antti Kangas (ps.). Hän kertoo omalla maatilallaan olevan kolme kissaa, joilla on tärkeä tehtävä hiirien ja muiden tuhoeläinten torjunnassa. 

Ministeriön edustajien mukaan maatila katsottaisiin jatkossakin kissanpitopaikaksi, mutta omistajan pitäisi valvoa kissan liikkumista sen ulkopuolella. Käytännössä mahdollisia haittoja voitaisiin torjua säätämällä ulkona liikkuvien kissojen leikkauspakosta.

Kissan virikkeistä on huolehdittava jatkossakin

Kansalaisaloite on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä ja se tulee myöhemmin eduskunnan käsiteltäväksi. Aloitetta kommentoivat asiantuntijat korostavat, että ympäristö- ja kustannustekijöiden ohella on ensiarvoisen tärkeää turvata kissojen hyvinvointi.

Asiantuntijatyön päällikkö, eläinlääkäri Pihla Markkola SEY:stä toteaa, että kissojen valvottu ulkoilu on erittäin kannatettavaa, sillä se antaa kissalle mahdollisuuden toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.

Käytännössä kissojen vapaana liikkumisen rajoittaminen tarkoittaa, että omistajan on entistä tärkeämpää varmistaa kissalle riittävän virikkeellinen ympäristö.

Aloitteen vastuuhenkilöiden mukaan lakiuudistusta tarvitaan erityisesti kissojen aseman turvaamiseksi. Vapaana liikkuvat kissat ovat alttiita liikenneonnettomuuksille, petoeläimien hyökkäyksille ja ihmisten vahingonteoilla.

Kadonnut kissa puolestaan on alttiina taudeille ja sairauksille. Eläinlääkäri Markkolan mukaan kissat kestävät huonosti kylmää ilmaa, ja esimerkiksi korvien vakavat paleltumat ovat yleisiä löytökissoilla.

Mutta kuinka vaikeaa mahdollisten uusien rajoitusten valvonta olisi?

Jenni Laamasen mukaan koirien liikkumista on rajoitettu onnistuneesti jo 30 vuotta sitten. Seurauksena Suomessa ei juurikaan ole enää kulkukoiria.

– Kissa ei ole yhtään vähemmän tunteva olento kuin koira. Silti se on nykyisen lainsäädännön silmissä eri asemassa, hän toteaa.

Lue lisää aiheesta: Kuoliaaksi jäätynyt kissanpentu järkytti Kouvolassa – harras toive omistajille

Oikaisu 28.10. klo 10.21: Poliisitarkastaja Konsta Arvelinin nimi korjattu.