Hiphop-tähti Cheekin elämästä kertovassa elokuvassa moni asia on vedetty överiksi. Cheek-ilmiö on poikkeuksellinen.
Jare Tiihonen, 36, päättää uransa Cheekinä elokuussa Lahden mäkimontussa järjestettäviin kahteen jättikonserttiin. Ennen kahta Valot sammuu -konserttia Cheek tekee toukokuussa seitsemän loppuunmyytyä areenakeikkaa ja kesällä kaikkiaan 14 festarikeikkaa.
Valot sammuvat myös elokuvateattereissa ennen Cheekin elämästä kertovan Veljeni vartija -elokuvan näytösten alkua.
Elokuvan on ohjannut JP Siili, jonka ansioluettelo näyttää Cheek-elokuvan pröystäilevän rap-maailman kuvauksen myötä vaikuttavalta kulttuurigenrejen osalta. Siili on ohjannut urallaan muun muassa ansiokkaan nuorisoelokuvan (Hymypoika, 2003), nostalgisen rock-elokuvan (Ganes, 2007) sekä dokumentin lähes pyhänä Suomessa pidetyn jääkiekkoilijan elämästä (Selänne, 2013).
Tällä kertaa Siili on ohjannut elokuvan, jossa pureudutaan Cheekin eli Jare Tiihosen ja hänen kaksoisveljensä Jere Tiihosen väliseen suhteeseen, räppärin isäsuhteeseen sekä miehen tasapainoiluun luovuutensa katoamista pelkäävänä, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivänä jättisuosittuna artistina.
Cheekin elämä näytetään Veljeni vartijassa juuri sellaisena kuin Suomen suurimman hiphop-tähden elämän voi kuvitella olevan.
Kaikki on vedetty överiksi.
Väkivalta. Tiihosten perheessä ja veljesten elämässä isossa osassa Lahdessa eletyssä nuoruudessa ollut väkivalta esitetään elokuvassa jotenkin hienona asiana, mitä väkivalta ei ikinä ole.
