Norpan poikasia havaittiin keväällä ennätysmäärä 111, mutta talvien lauhtuminen on lajille riski.
Saimaannorpan poikaset eli kuutit ovat tulossa yhä riippuvaisemmiksi keinopesistä ja kolaamalla tehdyistä apukinoksista, siis ihmisen antamasta avusta.
Näin arvioi luonnonsuojelun eritysasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen luontopalveluista.
– Tänä keväänä havaittiin norpanpesissä ennätysmäärä kuutteja, yhteensä 111. Niistä kuitenkin arviolta neljä viidesosaa syntyi keinopesiin tai norpan itse apukinokseen tekemään pesään, Auttila kertoo.
Eikä kuuttien selviäminen täysin luonnonolosuhteissa ole helpottumassa jatkossakaan.
– Norpan keinopesiä on kehitetty siksi, että talvet tulevat lauhtumaan ilmastonmuutoksen vuoksi edelleen. On jo nähty, ja tulevaisuudessa nähdään useammin, että riittävää lumipeitettä ei ole Saimaalla edes apukinoksien tekemiseen.
Tällä tavoin keinopesien merkitys kasvaa.
– Niiden määrää on tarve lisätä, ja ympärille on rakennettava vapaaehtoisten verkostoa huolehtimaan keinopesistä ja asentamaan niitä.
Norppaliven tähden Pullervon lajin selviäminen näyttäisi siis edellyttävän sitä, että norpat pääsevät pysyvästi symbioosiin ihmisen kanssa.
– Paikalliset vapaaehtoiset ovat tässä isossa roolissa. Tuo auttaa myös liennyttämään norpan suojeluun mahdollisesti liittyneitä kielteisiä asenteita, Auttila lisää.
Hylje hyväksyy ponttonipesän
Millainen sitten on sellainen keinopesä, jonka norppa ensinnäkin kelpuuttaa asunnokseen, ja jossa kuutti pärjää oloissa kuin oloissa?
– Nyt on tehty kahta eri keinopesämallia, joissa on kelluva muoviponttonirakenne. Ne on todettu toimiviksi: norppa hyväksyy ne, ja niitä on mahdollista valmistaa melko tehokkaasti teollisesti, Metsähallituksen asiantuntija valaisee.