Kansallisarkiston nettisivuilla on juuri auennut julkinen tietokanta Kohtalona Neuvostoliitto, jossa kartoitetaan suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964.
Nyt tietokannassa on noin 25 000 nimeä, mutta ensi vuoden lopussa nimiä arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia. Mukaan otetaan Suomen kansalaiset ja entiset Suomen kansalaiset.
Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty etenkin suuren terrorin eli vuosien 1937–1938 aikana tuomittuihin Suomen kansalaisiin ja entisiin Suomen kansalaisiin.
– Emme lähteneet tekemään etnistä määrittelyä, koska on aina hieman riskaabelia sanoa, mitä oli suomalaisuus Neuvostoliitossa. Entäs jos oli esimerkiksi venäläinen isä ja suomalainen äiti. Suomen kansalaisuus on helppo mittari tässä. Neuvostoliittoon lähtijöillä oli Suomen kansalaisuus ja silloin mukana oli etnisesti myös venäläisiä. Autonomian aikana oli paljon sellaisiakin, jotka olivat taustaltaan venäläisiä, mutta joilla oli Suomen kansalaisuus. He tietenkin tulevat mukaan tietokantaan, tutkimushankkeen hankepäällikkö Aleksi Mainio sanoo.
Neuvostoliiton suuren terrorin aikana Suomen kansalaisia tai entisiä kansalaisia tuomittiin näytösluonteisissa oikeudenkäynneissä ainakin 6 200, mutta todennäköisesti heitä oli 1 000–2 000 enemmän.
Kuolemaan tuomittiin yli 4 700 suomalaista. Vankileirien saaristoon eli Gulagiin tuomittiin noin 1 500 suomalaista.
Tietokanta on osa viisivuotista Kansallisarkiston alaista Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushanketta, joka alkoi vuonna 2020.
Väkivaltahistorian purskahdus
Suurella terrorilla tarkoitetaan vuosia 1937–1938 eli ajanjaksoa, jolloin Moskovasta lähetettiin alueille teloituslistat. Toiminta oli Mainion mukaan hyvin tietoisesti ylhäältäpäin johdettua.
– Lopputuloksena käytiin suljettuja näytösoikeudenkäyntejä, ja loppujen lopuksi oltiin suoraan montun laidalla.