Miljoonien suomalaisten sormenjäljet halutaan poliisin käyttöön – esitykselle huutia lausuntokierroksella

Poliisihallitus haluaisi mahdollistaa biometristen tietojen käytön myös niissä tapauksissa, joissa tutkitaan sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoa. Kyseisestä rikoksesta tuomio on nykyisellään korkeintaan vuosi vankeutta.

KRP: Valokuvien merkitys kasvanut

Keskusrikospoliisi pitää biometristen tietojen käytön laajentamista erittäin tärkeänä ja kannatettavana tavoitteena. Lausunnossa korostetaan varsinkin valokuvien merkityksen kasvua rikosten torjunnassa ja selvittämisessä teknologian kehittyessä.

Suojelupoliisi muistuttaa, että sen tiedonhankinnan kohteilla ei lähtökohtaisesti ole rikollista taustaa, jolloin heidän biometrisiä tietojaan ei ole talletettu. Tämän takia passi- ja henkilökorttirekisteriin talletetut tiedot olisivat erittäin keskeisiä ja tarpeellisia kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavan toiminnan kohdehenkilöiden tunnistamiseksi, Supon lausunnossa sanotaan.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta muistuttaa, että esimerkiksi sormenjälkiä on käytetty rikostutkinnassa sadan vuoden ajan.

– DNA-tutkimuksia on tehty 2000-luvulta alkaen ihan arkipäiväisesti ja kasvokuvistakin on ihmisiä tunnistettu kautta aikain. Mutta kyllä tällä esityksellä nähdään olevan merkittävä vaikutus ja tehostava vaikutus rikostorjuntaan, niin epäiltyjen kuin rikosten uhrienkin tunnistamiseen, Heikinheimo toteaa.

Lausunnoissa laille perättiin parempia perusteluja

Kriittisemmissä lausunnoissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että laki ei olisi tasapainossa suhteessa muihin perusoikeuksiin kuten yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. 

Esimerkiksi Suomen Asianajajaliitto pitää lausunnossaan lakiehdotusta kokonaisuudessaan ongelmallisena. Liiton mukaan jatkovalmistelussa pitäisi arvioida lain aiheuttamia riskejä perusoikeuksille ja sitä, onko laki ylipäätään perusteltu.

– Mikäli laki säädettäisiin ehdotetussa muodossa, on olemassa riski, että se voisi madaltaa kynnystä pyrkimyksille tulevaisuudessa laajentaa lakimuutoksin vastaavanlaista tietojen vertailua kattamaan esimerkiksi aiempaa lievempien rikosepäilyjen selvittämisen tai muutoin lisäämään pyrkimyksiä biometristen tietojen laajamittaiselle käsittelylle, liiton lausunnossa todetaan.

Biometrisia tietoja voitaisiin käyttää myös eräiden muiden lievemmin rangaistavien rikosten yhteydessä. Lakiluonnoksen mukaan tällaisia rikoksia olisivat muun muassa turvallisuussalaisuuden paljastaminen, törkeä vapaudenriisto, törkeä kiristys, tuhotyö ja törkeä ampuma-aserikos.

Toteutuessaan laki mahdollistaisi biometristen tietojen huomattavasti laajemman käytön verrattuna niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Tutkittavia sormenjälkiä ja kasvokuvia verrattaisiin kaikkien muiden passi- ja henkilökorttirekistereissä olevien henkilöiden tietoihin. Vertailuaineisto olisi massiivinen, sillä nykyisin tiedot löytyvät noin neljästä miljoonasta ihmisestä.

Tähän kiinnitti huomiota omassa lausunnossaan myös eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen.

– Ehdotetulla toiminnalla ei ole kiinteää yhteyttä alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Edellä olevilla perusteilla ehdotus on mielestäni ongelmallinen perusoikeusrajoitusten edellytyksenä olevan suhteellisuusvaatimuksen kannalta, Jääskeläinen kirjoitti.

Tietosuojavaltuutettu: Järeitä keinoja

Tietosuojavaltuutettu Anu Talus kuvailee MTV Uutisten haastattelussa poliisille suunniteltuja työkaluja järeiksi.

– Hyvin laajamittaisesti henkilötietojen käsittelystä on kyse. Tässä muuttuu käyttötarkoitus, mihin tiedot on alun perin kerätty. Toki on mahdollista, että käyttötarkoitusta joissakin tilanteissa muutetaan eli ei ajatus täysin mahdoton ole. Mutta kysymys siitä, voidaanko tätä pitää oikeasuhtaisena päämääriin nähden, niin se on viime kädessä perustuslakivaliokunnan arvioitava, Talus sanoo.

Esitysluonnoksen mukaan biometristen tietojen käsittelystä ja vertailusta vastaisi aina keskusrikospoliisi. Pyynnön voisi puolestaan tehdä pidättämiseen oikeutettu tai suojelupoliisin päällystöön kuuluva virkamies.

Lue myös: Poliisi haluaa näppinsä miljoonien suomalaisten passisormenjälkiin – uusi selvitys paljastaa, milloin arkaluonteisesta rekisteristä olisi poliisille tutkinnassa apua

Onko valvonta riittävää?

Yksityisyyden suojaan puuttuva uudistus lisää tarvetta myös valvonnalle. Lakiehdotuksessa jälkikäteisvalvontaa ollaan sälyttämässä tietosuojavaltuutetun toimistolle, jonka olisi valvottava henkilötietojen käsittelyä rikosasioiden tietosuojalain mukaisesti. Nykyisillä resursseilla valvonta ei kuitenkaan tietosuojavaltuutetulta onnistu, sanoo Anu Talus.

– Olisi pohdittava myös sitä, millainen on seuraamusjärjestelmä ja mitkä ovat viranomaisten mahdollisuudet valvoa toimintaa. Merkittävä puute on esimerkiksi se, että viranomaiselle ei ole mahdollista määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja toisin kuin yksityisellä puolella, Talus toteaa.

Lain valvontaan kaipasi tarkennuksia ja lisäyksiä myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

– Näkemykseni mukaan oikeusturvakeinojen osalta hallituksen esitys jättää kaiken kaikkiaan runsaasti toivomisen varaa. Ehdotettavaan sääntelyyn ei sisälly ennakollista tai jälkikäteistäkään tuomioistuimen lupaa tai valvontaa, Pöysti kirjoitti lausunnossaan.