"Nykyinen tilanne on täysin kestämätön" – ammattikorkeakoulujen opetuksen laadulle ja määrälle rajua kritiikkiä opiskelijoilta

Yksi huolenaihe on lähiopetuksen määrän laskeminen.

– Itse ainakin opin paljon paremmin paikan päällä. Meillä on aika paljon koulun laboratoriossa tehtäviä opintoja, eikä niitä ole onneksi ainakaan vielä peruttu. Meidän alalla on mielestäni tosi tärkeää, että ollaan läsnä oppimassa.

Lue lisäksi: Aktiivimallin leikkuri menee romukoppaan ja perusturvaa vahvistetaan, mutta paheet käyvät kalliimmiksi

Koulutukseen kohdistuneet rahoitusleikkaukset ovat näkyneet myös kätilöksi Helsingissä Metropoliassa opiskelevan Valtteri Markulan opinnoissa. Lähiopetustilanne huolettaa.

– No kyllähän se siellä opintojen arjessa näkyy, että lähiopetustunnit ovat vähentyneet ja omatoiminen kirjasta lukeminen on lisääntynyt. Itse opiskelemalla voi oppia ne tiedot, mutta sitten pitäisi vielä oppia ne taidot, Markula sanoo.

– Kätilökin on kuitenkin pohjimmiltaan käsityöammatti, niin siinä sitten tiettyjä taitoja pitäisi jo kouluaikana oppia. Varsinkin tällaisissa ammateissa, missä kädentaidot ovat oleellisia, kyllä se lähiopetus on kaiken perusta.

"Sama ongelma toistuu ympäri Suomen"

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin syyttävä sormi osoittaa päättäjien suuntaan.

– Ammattikorkeakouluissa on koettu valtavia leikkauksia vuodesta 2012 lähtien Suomen hallitusten toimesta. Noin 25 prosentin leikkaukset ovat johtaneet lähiopetuksen vähenemiseen ja vaikuttaneet myös koulutuksen laatuun, toteaa SAMOKin puheenjohtaja Anna Laurila.

– On totta, että esimerkiksi sairaanhoitajat tai kätilöt, heidän on hyvin haastavaa oppia nimenomaan pelkästään etäopetuksena. Suomessa kuitenkin halutaan kouluttaa tulevaisuuden ammattilaisia. Vanha sanonta "ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu", se pätee myös koulutuksessa.

Lue lisää: Korkeakouluun pyrki yli 150 000 hakijaa, kauppatieteisiin ja sote-alalle tunkua

Rahoitusleikkaukset ovat koskeneet koko korkeakoulutusta.

– Mutta toki tässä kannattaa huomioida, että yli puolet korkeakouluopiskelijoista opiskelee ammattikorkeakouluissa, mutta vain alle kolmasosa rahoituksesta suuntautuu kuitenkin ammattikorkeakouluille, Laurila muistuttaa.

– Tämä sama ongelma toistuu ihan ympäri Suomen, koska kyseessä on nimenomaan perusrahoitus, mikä jaetaan tutkintojen määrän mukaan.

"Korkeakoulut vastaavat oman opetuksensa laadusta ja tasosta"

Etäopiskelussa on toki myös hyviä puolia – esimerkiksi niiden opiskelijoiden kannalta, jotka eivät asu opiskelupaikkakunnalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan päätösvalta opetusmuodoista on täysin oppilaitoksilla itsellään.

– Ammattikorkeakoulut ja yliopistot, kummatkin korkeakoulut, vastaavat tietysti oman opetuksensa laadusta ja tasosta. Se on ihan selkeästi määritelty, sanoo ministeriön korkeakoulutus- ja tiedepolitiikan ylijohtaja Tapio Kosunen. 

Kosunen toteaa myös, että käsitys tiedonhankintatavoista ja -väylistä on muuttunut.

– Nämä digitaaliset oppimisympäristöt ja digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet, verkko-opetus, verkko-opetuksen ja lähiopetuksen yhdistäminen eri muodoissa tai sitten puhtaana kumpaakin, niitä voidaan sitten hyödyntää monin tavoin.

– Niissä puitteissa tietysti on mahdollista sitten pohtia ja toteuttaa erityyppistä opetusta, ylijohtaja linjaa.

Lue myös: Yliopistoissa tutkinnon loppuun asti suorittaneista vain alle kolmasosa valmistuu tavoiteajassa – katso aloittain, missä ajassa ja minkä verran opiskelijat valmistuvat

Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien liitossa penätään päättäjiltä reagointia tilanteeseen.

– Muutos on välttämätön. Tämä nykyinen tilanne on täysin kestämätön ilman rahoituksen määrän nostoa, toteaa SAMOKin puheenjohtaja Anna Laurila.

Opiskelija Veera Kosunen kiteyttää perimmäisen syyn tyytymättömyyteen.

– Totta kai kaikki haluaisivat laadukasta opetusta, kun siellä (opiskelemassa) kerran ollaan. Se on kuitenkin se ykkösjuttu, mitä tällä hetkellä tekee.