Räde, 22, julkaisi itsestään karun rehellisen kuvan – somejätit poistivat kahdesti

Kuvan nähtiin kannustavan itsetuhoiseen käytökseen

Poistetussa kuvassa Räde pitää kädessään huonekasvia ja kertoo olevansa ylpeä, että on pystynyt pitämään sen elossa. Käsissä näkyy osa viiltelyn jälkeensä jättämistä jäljistä – ne vähiten järkyttävät. Räde kannustaa kuvan yhteydessä ihmisiä hakemaan apua psyykkisiin ongelmiinsa.

Myöhemmin kuvan saatetekstissä Räde kritisoi, miten vaikeista ajoista selvinneiden nykyistä onnea hehkuvat kuvat poistetaan Instagramista, jos käsissä näkyy yksikin arpi. Tekstin lopussa oli tunniste #youcantcensormyskin – et voi sensuroida ihoani.

Räde sanoo, että tunnisteen idea on lähettää Instagramille viesti, ettei jo parantuneita jälkiä itsetuhoisuudesta tulisi enää sensuroida.

Kuvakaappaus Räde Hellgrenin Instagramissa saamasta viestistä.Kuvakaappaus Instagramista/Räde Hellgren

– Instagram sensuroi nämä kaikki, vaikka kuvat eivät kannustaisi itsetuhoisuuteen. Se sensuroi sitä elämää, mitä me yritetämme elää, siitä huolimatta, että me olemme selviytyneet ja se on jättänyt meihin jälkiä, Räde sanoo.

Räden kuva ehti olla Instagramissa kellon ympäri, kunnes hän sai viestin julkaisun poistamisesta. Instagram perusteli poistamista sillä, että kuva voi kannustaa ihmisiä itsemurhaan tai muuhun itsetuhoiseen käytökseen.

Pian viestin saamisen jälkeen Räde julkaisi poistetun kuvan ja poiston yhteydessä saamansa viestin Facebookissa. Siellä julkaisu ehti olla näkyvillä noin puolitoista tuntia, kunnes se poistettiin samoista syistä.

Sensurointi sortaa jo valmiiksi herkässä asemassa olevia

Arvet ovat olennainen osa Räden elämää ja kehoa. Instagramilta ja Facebookilta saatu viesti, että hänen pitäisi peittää psyykkisen sairauden vuoksi kehonsa, aiheuttaa surua, pettymystä ja vihaa.

Myös Facebookissa Räden kuva sensuroitiin.Kuvakaappaus Facebookista/Räde Hellgren

Miksi kuvapalveluista sitten löytyy julkaisuja, joissa esiintyy ohimolla olevia aseita, tuoreita viiltelyhaavoja tai jopa lapsipornoa? Miksi täydellisestä elämästä ja vartalosta saa jakaa kuvia, vaikka ne saavat katsojan tuntemaan huonommuutta ja luovat ulkonäköpaineita?

Räde toivoo, että sosiaalisesta mediasta saisi realistisia vaikutteita. Somessa puhutaan paljon kehopositiivisuudesta – siitä, kuinka jokainen on hyvä sellaisenaan ja kuinka kuvanmuokkausta pitäisi pyrkiä vähentämään. Hän ihmettelee, että tämä ei koske kuitenkaan ihmisiä, jotka ovat satuttaneet itseään psyykkisten ongelmien vuoksi.

Räde epäilee, että osin syy on sensurointia tekevissä algoritmeissa, mutta toivoo, että niitä kehitettäisiin toiseen suuntaan. Nyt ne sortavat jo valmiiksi herkässä asemassa olevia.

– Tämä saa meidät, jotka ovat taistelleet ja taistelevat edelleen tuntemaan, että meidän pitäisi pysyä piilossa. Että meillä ei ole oikeutta näkyä.

"Kannustan ihmisiä hakemaan apua"

Instagramissa ihmiset ovat jakaneet kuvia viiltelyjäljistään saadakseen sensuurin loppumaan. Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.

Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.

Räde toivoo, että itseään tarkoituksella vahingoittavat ja itsetuhoiset henkilöt hakisivat kaikin mahdollisin keinoin apua ammattiauttajilta. Vaikka se voi tuntua joskus ylitsepääsemättömän vaikealta, yrittäminen kannattaa.

– Mä en kannusta ketään viiltelemään, vaikka se mulle itselleni oli selviytymiskeino, vaan mä kannustan ihmisiä hakemaan apua, Räde sanoo.

Hän uskoo, että kuvien jakaminen parantuneista viiltelyjäljistä kannustavan saatetekstin kera on yksi keino, jolla ihmisiä motivoidaan avun piiriin.

– Mitä useampi ihminen päästää irti pelosta ja häpeästä ja uskaltautuu näyttäytymään omana itsenään, niin sillä me saamme murrettua tätä käsitystä. Me olemme ihmisiä siinä missä muutkin.

Apua viiltelyyn

Nuorten mielenterveystalo muistuttaa, että viiltely ja itsensä vahingoittaminen ovat vahingollisia tapoja purkaa ahdistusta. Viiltelyyn kannattaa hakea apua, sillä se voi hoitamattomana johtaa itsemurhayrityksiin.

Vapaaksi viiltelystä -omahoito-ohjelman tarkoitus on auttaa ymmärtämään viiltelyä ja syitä sen taustalla.

Mielenterveysseuran valtakunnallisessa kriisipuhelimessa asioista voi keskustella nimettömänä. Näin vaikeasta asiasta puhumista voi harjoitella ja saada samalla vinkkejä oman olon helpottamiseen. Kriisipuhelimen numero on 09 2525 0111, ja puhelin on auki arkisin klo 09-07, viikonloppuisin ja pyhinä 15-07.

Sekasin-chat päivystää joka arkipäivä kello 09–24 ja viikonloppuisin kello 15–24. Chatissa tilanteestaan voi keskustella anonyymisti chat-päivystäjän kanssa.

Osittaislähteet: Nuorten mielenterveystalo, Nuorenlinkki.fi