Sähkön hurjimmat hintapiikit voivat olla historiaa – Suomi pääsi Ruotsin energia-apajalle

Isoja vetyhankkeita ei vielä näy

Fingrid uskoo suuren investointinsa vauhdittavan muita energiahankkeita, mutta toistaiseksi esimerkiksi suuret vetyhankkeet eivät ole Suomessa etenemässä.

Hyvä ja varma sähköverkko on yksi edellytys uusille energiainvestoinneille, joita Suomeen yritetään houkutella.

Hallitus julkisti hiljattain yli sadan miljoonan euron kasvupaketin erityisesti energia-alalle, ja ainakin pientä tai keskikokoista vauhtia on odotuksissa.

– Uskon, että vauhtia saadaan pieniin ja keskisuuriin uuden teknologian hankkeisiin. Sitä en usko, että tällä (hallituksen) paketilla lähtee teollisuuden kovasti odottamaa isoa investointiaaltoa liikkeelle, pohtii Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Suomeen on suunnitteilla paljon esimerkiksi datakeskuksia ja erilaisia vetyhankkeita. Elektrolyysillä tuotetun puhtaan vedyn on ennustettu olevan yksi tulevaisuuden energiamuodoista, mutta toistaiseksi suurta läpimurtoa ei ole käytännössä tapahtunut.

Vaikeutena esimerkiksi suurissa vetyhankkeissa on se, että investointien kannattavuudesta ei ole varmuutta. Puhtaan vedyn tuotanto vaatii paljon puhdasta sähköä.

– Tällä hetkellä investointeja vaivaa se, että ei luoteta siihen, että se markkina syntyy puhtaan vedyn tuotteille, Leskelä tiivistää.

Etenevätkö ilmastoteot?

Ratkaisevaa on se, kuinka pontevasti erityisesti Euroopan unioni pyrkii pääsemään irti fossiilista polttoaineista niin liikenteessä kuin energiateollisuudessa.

Jos ilmastotavoitteet vesittyvät, uudenlaista vihreän siirtymän teollisuutta ei välttämättä synny paljon.

– Olisi tärkeätä, että EU:ssa edetään määrätietoisesti, jotta esimerkiksi eri liikennemuodot saadaan irti fossiilisista. Tähän liittyy paljon epävarmuuksia. Aika moni taho on vesittämässä näitä tavoitteita, Leskelä miettii.

Osa EU-maista epäröi ilmastotoimien kanssa niiden kustannusten takia ja fossiilisilla polttoaineilla on yhä puolestapuhujansa ilmastovaikutuksista huolimatta.