Apteekinhoitaja kertoo, millaisia lääkemokia voi sattua.
Tavan tallaajalle voi lääkkeiden kanssa sattua mokia. Apteekinhoitaja Hanna Ylä-Rautio Lahden Yliopiston Apteekista kertoo MTV Uutisille muutamia esimerkkejä. Ylä-Rautio on tehnyt tutkimusta itsehoitolääkkeisiin liittyvistä ongelmista.
Lue myös: Sydämen vajaatoiminnan oireet ovat moninaisia ja epämääräisiä – huonompi ennuste kuin joissain syövissä
1. Samaa lääkettä ostetaan kahdella eri kauppanimellä
Yksi erehdys voi olla se, että kuluttaja tulee vahingossa ostaneeksi samaa lääkeainetta kahdella eri kauppanimellä tajuamatta, että molemmissa on käytännössä sama vaikuttava aine.
– Tuon tyyppinen tilanne toistuu suhteellisen usein, Ylä-Rautio kertoo.
Ylä-Raution mielestä on ymmärrettävää, että kauppanimien kanssa sattuu sekaannuksia. Kun valmisteita on tarjolla useilla eri kauppanimillä, voi kuluttajan olla mahdotontakin pysyä niissä kartalla.
Yksi esimerkki sekaannuksesta voi olla se, että reseptillä Panadolia käyttävä asiakas ostaa ilman reseptiä saatavilla olevaa parasetamolia, jota myydään eri nimellä.
Ongelmaksi tällaisissa tilanteissa voi muodostua maksatoksisuus. Esimerkiksi parasetamolia ei tarvitse ottaa kovinkaan suurta yliannostusta ennen kuin se voi olla jo maksalle haitallista.
Ylä-Rautiolle tulee mieleen toinenkin esimerkki kauppanimihämmingistä: Burana mielletään usein yleisnimitykseksi särkylääkkeille. Verenohennuslääkkeitä potilaalle määrännyt lääkäri saattaa ohjeistaa tätä niin, että Buranaa ei saa käyttää. Tulehduskipulääkkeitä kun ei saa käyttää verenohennuslääkkeiden kanssa.
– Sitten asiakas on ollut ostamassa Ibuxinia, mikä siis on sama kuin Burana, mutta eri kauppanimellä.
