Presidentti Alexander Stubbin mielestä Ukrainan tukeminen on tällä hetkellä yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä pilareista.
Stubb uskoo suomalaisten ymmärtävän tarpeen jatkaa mittavaakin tukea ukrainalaisille.
– Kaikkihan lähtee siitä, että me ymmärrämme, että Ukraina puolustaa tällä hetkellä tavallaan myös Suomea ja länsimaisia demokratioita.
Eli se on osa meidän omaa puolustustamme, että me tuemme Ukrainaa, Stubb sanoo STT:n haastattelussa. STT haastatteli Stubbia Presidentinlinnassa keskiviikkona.
Tuoreimpia rintamatietoja erityisesti Harkovan suunnalta Stubb pitää huolestuttavina. Hän kuvailee tilannetta kulutussodaksi, jopa asemasodaksi, jossa Venäjällä näyttää olevan loputtomat resurssit.
– Enkä nyt puhu vain sotamateriaalista, vaan siitä, että (presidentti Vladimir) Putinin hallinto häikäilemättömästi kykenee tapattamaan omia ihmisiään ilman minkään näköisiä rajoja, Stubb kuvailee.
Viime aikoina on kuultu useasta suunnasta vetoomuksia lisätä lännen sotilaallista apua Ukrainalle. Esimerkiksi Viro on kehottanut muita seuraamaan sen esimerkkiä ja antamaan 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestaan asepuun.
Stubbin mielestä on totta, että aina voisi tehdä enemmän ja nopeammin.
– Mutta sanotaanko nyt niin, että kyllä me tällä hetkellä olemme myös tukemme äärirajoilla laajassa mittakaavassa. Tätä tukea on annettu jo nyt vähän yli kaksi vuotta, meidänkin kohdalla jo noin kolme miljardia euroa.
Suomalaisten sotilaiden lähettämisestä koulutus- tai muihin tehtäviin Ukrainan alueelle ei ole Stubbin mukaan tällä hetkellä tarpeen keskustella. Länsisotilaiden toimimista Ukrainassa on väläytellyt Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
– Pienten ja suurten valtioiden retoriikassa voi joskus olla eroja, Stubb toteaa.
Puhelindiplomatiaa Zelenskyin pyynnöstä
Presidentin mukaan Suomen tavoitteena on, että Ukrainasta tulee ennen pitkää sekä EU:n että Naton jäsen.