Tällainen liikunta suojaa aivoja parhaiten amerikkalaistutkimuksen mukaan

Tutkimuksessa havaittiin, että jo vain hieman alle kymmenen minuuttia kohtuullista tai voimakasta liikkumista joka päivä paransi osallistujien työmuistia. Tutkijoiden mukaan suurin vaikutus sillä oli aivoissa suunnittelun ja organisointikyvyn kaltaisiin toimintoihin.

Mitchellin mukaan tutkimuksessa havaittiin sinänsä vaatimaton parannus kogntiivisessa toimintakyvyssä, mutta kun energisempään treeniin käytettiin enemmän aikaa, hyödyt kasvoivat.

Reipas tai rankka liikunta näytti kannattavan.Shutterstock

Havainnolle voi olla parikin selitystä

Mitchell huomauttaa, että tässä ei seurata osallistujien kognitiivisia toimintoja usean vuoden ajalta. Niinpä hän sanookin, että havainto voi johtua ihan vain siitä, että enemmän liikkuvat henkilöt saattavat omata keskimääräistä paremman kognitiivisen toimintakyvyn. Toisaalta tulokset voivat hänen mukaansa viitata siihenkin, että pienikin muutos päivittäisessä elämässä voi vaikuttaa kognitiviiseen toimintakykyymme.

Lue myös: Tällainen aamiainen potkaisee päivän käyntiin – tutkimus paljasti vireän aamun salaisuuden

Uutta tietoa aiheesta

CNN haastatteli myös New Jerseyssä sijaitsevan Rutgersin yliopiston apulaisprofessori Steven Malinia, joka ei ollut mukana tutkimuksen teossa. Malinin mielestä tutkimus tarjoaa uutta tietoa aktiivisuuden, istumisen ja unen välisestä vuorovaikutuksesta. Hänen mukaansa unen ja erilaisten fyysisten aktiviteettien vuorovaikutusta ei usein tutkita.

Tutkimuksella oli jotain rajoitteita, muun muassa tiedon puute osallistujien terveydentilasta. Malinin mukaan havainnot kuitenkin osoittavat, että säännöllisten liikuntatottumusten muodostuminen on tärkeää.

Lue myös: Stressaako? Näin se voi vaikuttaa aivoverenkiertohäiriön todennäköisyyteen

Kevyempi aktiivisuus jopa haitallista?

Tutkimuksessa havaittiin muutakin: jos ihminen käytti enemmän aikaa nukkumiseen, istumiseen tai kevyeksi luokiteltuun liikkumiseen, havaittiin sillä olevan negatiivinen vaikutus hänen aivoihinsa. Tutkimuksessa kognitiivisen suorituskyvyn havaittiin laskevan 1–2 prosenttia, kun vastaava määrä kohtalaista tai rankkaa fyysistä aktiivisuutta korvattiin kahdeksan minuutin istumisella, kuuden minuutin kevyellä liikunnalla tai seitsemän minuutin unella.

– Suurimmassa osassa tapauksista havaitsimme, että jo 7–10 minuuttia vähemmän kohtalaista tai voimakasta liikkumista, oli haitallista.

Lue myös: Kansan liikkumattomuus sysää yhteiskuntaa polvilleen – muutos valtionrahoituksessa kirittää liikuntaa ja urheilua eduskuntavaalien puheenaiheeksi

Tutkijalta muutama olennainen huomio

Mitchell painottaa, että koska tutkimus tehtiin havainnointimenetelmin, ei havaittu muutos kerro mitään syy-seuraussuhteista.

Lisäksi Mitchellillä on sananen sanottavana unta koskeviin havaintoihin liittyen. Hän painottaa, että uni on kriittistä sen takaamiseksi, että aivot toimivat huipputeholla.

– Todisteet unen merkityksestä kognitiiviselle suorituskyvylle ovat vahvat, hän sanoo.

Toisaalta Mitchell sanoo myös, että liiallinen nukkuminen voi liittyä huonompaan kognitiiviseen suorituskykyyn. Lisäksi hän huomauttaa, että unen laatu saattaa olla tärkeämpää kuin unen kesto.

– Laitteemme pystyvät arvioimaan, miten kauan ihmiset nukkuivat, mutta ne eivät kerro, kuinka hyvin he nukkuivat.

Tarvitaan siis lisää tutkimusta, jotta nämä havainnot voidaan vahvistaa. Tutkimuksen tekoon osallistunut Mitchell sanoo kuitenkin tutkimuksen korostavan sitä, että vaatimatonkin – alle kymmenen minuutin – ero päivittäisessä liikkumisessa voidaan yhdistää jonkinlaisiin muutoksiin kognitiivisessa toimintakyvyssämme.

Katso myös: Mitä liikuntaraportti kertoo suomalaisten kunnosta?

9:19Video lokakuulta 2022.

Lue myös: Terveysriskit kasaantuvat iltavirkuille – voiko omaan sisäiseen kelloon vaikuttaa?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: CNN