Tiedätkö mikä on 70–20–10-malli? Näin osaajapula näkyy rakennusalalla – ongelman juuret kantavat vuoteen 1995 saakka

Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12. 

Ohjelma on katsottavissa myös  MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä. 

Destia rekrytoi joka kesä ison määrän harjoittelijoita suoraan oppilaitoksista. Ensi kesänä Destia aikoo rekrytä harjoittelijoita 260, joka on 15 prosenttia koko henkilöstöstä.

Destia on Suomen suurin infra-alan palveluyhtiö, jolla on muun muassa väylä- ja ratahankkeita sekä tuulivoimapuistohankkeita eri puolilla Suomea.

Myös tämä geopoliittinen asetelma luo omat haasteensa osaajien löytämiseksi.

– Jos kohteemme tai hankkeemme ovat esimerkiksi Etelä-Suomessa ja osaajat ovat Rovaniemellä, siinä on aina se yhteensovittaminen – ihmiset ovat välillä väärillä paikkakunnilla, eivät siellä, missä hankkeet ovat, Karttunen selventää.

Lue myös: Osaajapula vaivaa Suomea – asiantuntija neuvoo, miten yrityksen kannattaa brändätä itsensä menestyäkseen taloudellisesti

Miksi rakennusala ei sitten vedä osaajia?

Karttusen mukaan työvoima- ja osaajapula on kehittynyt rakennusalalla pitkän ajan kuluessa. Ongelman juuret kantavat aina 1990-luvulle saakka.

– Vuonna 1995 lopetettiin rakennusmestarikoulutus 10 vuodeksi. Samaan aikaan vähennettiin myös tiettyjä insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja, Karttunen taustoittaa.

Koulutuspaikkojen vähentäminen on pitkällä aikavälillä aiheuttanut Karttusen mukaan noin 600 työntekijän aukon rakennusalan työmarkkinoille.

– Tästä on tullut vajetta, joka näkyy siten, että tällä hetkellä muun muassa noin 1200 infra-alan työntekijää siirtyy eläkkeelle, kun kouluista valmistuu noin 600, Karttunen selventää.

Toistaiseksi osaajapula ei kuitenkaan näy Destian liiketoiminnassa tai kasvun esteenä. 

Lue myös: Asiantuntija neuvoo, miten yrityksen kannattaa brändätä itsensä menestyäkseen taloudellisesti

Juttu jatkuu videon jälkeen.

2:29Palkka ei ole työnhakijalle määräänsä suurempi porkkana – tällaiset kannustimet houkuttelevat osaajia

70–20–10-malli avuksi osaajapulan kitkennässä

Sarasen strategia- ja liiketoimintajohtaja Jenni Kankkunen on samaa mieltä siitä, että koulutusratkaisut ja laajemmin ihmisen oppimisen mahdollistaminen ovat osaltaan hankaloittaneet osaajapulaa.

Vaikka koulutus itsessään on tärkeä keino osaajapulan kitkennässä, Kankkusen mukaan niin kutsuttu 70–20–10-malli on nostanut päätään monissa yrityksissä etenkin alojen teknologistumisen myötä.

Lue myös: After workeja ja virkistysmatkoja – tällaiset kannustimet houkuttelevat osaajia, eikä palkka ole määräänsä isompi porkkana

Yksinkertaisuudessaan malli tarkoittaa sitä, että työntekijä omaksuu 70 prosenttia oppimastaan kokemuksen kautta. 20 prosenttia työntekijä puolestaan oppii olemalla vuorovaikutuksessa muiden tekijöiden kanssa, ottamalla toisista oppia sekä kehittämällä tekemistään annetun palautteen perusteella. Loput 10 prosenttia oppimisesta on saatu koulutuksen kautta. 

– Koulutuksen lisäksi tarvitaan myös vuorovaikutuksessa oppimista ja erilaisia muotoja, miten työtä tehdessä pystytään oppimaan ja uudistamaan osaamista, Kankkunen selventää.

– Tällä hetkellä rakennetaan nimenomaan erilaisia mekanismeja siihen, millä tavalla osaamisen uudistamista ja uudelleen suuntaamista tuetaan yrityksissä.

7:58Katso videolta Uutisaamun koko keskustelu osaajapulaan liittyen.