Ääriliikkeiden, kuten väkivaltaisen äärioikeiston ja jihadismin, nousu Euroopassa herättää huolta. Katseet ovat kohdistuneet myös yhteen uuteen ääriliikkeen muotoon, niin sanottuun anti-institutionalismiin.
Anti-institutionalismi, anti-government, anti-establishment, anti-system – muun muassa tällaisia termejä käytetään uudesta, Euroopassa nyt meneillään olevasta liikehdinnästä.
– Se tarkoittaa sellaista liikehdintää, joka ei välttämättä ole vielä väkivaltaista kaikkialla. Se on ollut väkivaltaista Saksassa ja Hollannissa, Hollannissa tiedustelupalvelu on nostanut sen myös terroristiseksi uhaksi. Sen tarkoituksena on murentaa ihmisten luottamusta demokratiaan järjestelmänä ja sitä kautta vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan, ääriliikkeiden asiantuntija Tarja Mankkinen Euroopan komissiosta kertoi Huomenta Suomessa torstaina.
Ekstrimistiseen liikkeeseen liittymisen syitä voivat olla esimerkiksi taloudelliset syyt, seikkailunhalu, ajatus oman statuksen nostamisesta sekä ideologia.
– Anti-institutionalismin kaltaiset hybridimuodot ammentavat erityisesti ihmisten jonkinlaisista epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista, jotka liittyvät disinformaation levitykseen ja salaliittoteorioihin ja nopeaan tiedonkulkuun somessa, Mankkinen selittää.
Lue myös: Ovatko perussuomalaiset äärioikeistoa? Näin asiantuntija perustelee
Väkivaltainen äärioikeisto "juurtunut Eurooppaan"
Mankkisen mukaan väkivaltainen äärioikeisto on aina ollut eurooppalainen ongelma.
– Se on tavallaan juurtunut Eurooppaan. Natsi-Saksa ja myös Italian fasismi olivat tietynlaisia huipentumia. Sen jälkeen, kun sekä Italia että Saksa hävisivät sodan, se painui vähän maan alle piiloon, mutta se on aina ollut siellä, Mankkinen sanoo.