Italian Venetsian tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluva Pyhän Markuksen tori tulvii vettä. Saman pyhimyksen mukaan nimetyn kirkon edessä turistit talsivat kenkien päälle vedettävissä kertakäyttökumisaappaissa ja ottavat kuvia toisistaan.
Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuvan Venetsian tulvista on tullut yksi nähtävyys muiden joukossa.
Poikkeuksellisen korkea nousuvesi, niin sanottu acqua alta, ajoittuu talvikuukausille ja tapahtuu tätä nykyä useita kymmeniä kertoja vuodessa.
Kolme vuotta sitten merenpinta nousi hetkellisesti lähes 190 senttimetriä tavanomaista korkeammalle.
– Ilmastonmuutoksen kieltäjät sanovat, että se on normaalia, koska joulukuussa 1825 tilanne oli hyvin samankaltainen. Mutta parisataa vuotta sitten acqua alta tapahtui vain kerran muutamassa vuodessa, geomorfologi ja paleoklimatologi Fabrizio Antonioli kertoo.
Vedenpinnan korkeus vaihtelee luonnollisistakin syistä, mutta fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siitä seuranneet hiilidioksidipäästöt ovat lämmittäneet ilmastoa ja aiheuttaneet lämpölaajenemista merissä.
1700-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun merenpinta on noussut Venetsiassa 80 senttimetriä. Kuuluisa venetsialainen taidemaalari Canaletto käytti camera obscuraa maalaustensa apuvälineenä ja tuli näin samalla dokumentoineeksi merenpinnan korkeutta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tällä hetkellä merenpinta nousee keskimäärin noin neljä millimetriä vuodessa. Yli puolet noususta johtuu jäätiköiden sulamisesta.
– Grönlannista menetämme vuosittain noin 290 gigatonnia jäätä, mikä on hieman yli 3 000 kertaa roomalaisen Colosseumin painon verran päivittäin. Etelämantereelta menetämme suurin piirtein puolet tästä, meritieteilijä ja sotilasliitto Naton meritutkimuskeskuksen CMRE:n johtaja sanoo.
