Vakuutuspetoksia esiintyy erityisesti silloin, kun on taloudellisesti vaikeammat ajat, sanoo asiantuntija.
Suomalaisten halukkuus ottaa vapaaehtoisia vakuutuksia eli esimerkiksi koti-, henki- tai vapaa-ajan turmavakuutuksia, on laskusuunnassa, käy ilmi Finanssialan Vakuutustutkimuksesta.
Silti vakuutusyhtiöitä yritetään huijata, erityisesti silloin, kun on taloudellisesti vaikeat ajat, kertoo Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm. Huomenta Suomessa vierailleen Saxholmin mukaan Suomessa nousee kolme petosmuotoa ylitse muiden.
Plussaaminen, jälkivakuuttaminen ja
Kenties yleisin suomalaisten harrastama vakuutuspetoksen muoto on niin sanottu plussaaminen.
Saxholm ottaa esimerkiksi varastomurron.
– On oikeasti tapahtunut vahinko [eli murto], mutta vakuutettava lisää varastettujen asioiden joukkoon pari asiaa lisää. Se on plussaamista.
Plussaamiseksi voidaan laskea myös korvattavan asian arvon liioittelu.
Toinen yleinen vakuutuspetosmuoto on jälkivakuuttaminen.
– Ensin sattuu vahinko, sitten otetaan vakuutus ja lopuksi haetaan korvausta siihen.
Kolmanneksi Finanssialan Saxholm nostaa täysin keksityt vahingot.
Esimerkiksi matkavakuutuksen ottanut voisi sepittää tarinan, että puhelin tippui aivan vahingossa mereen lomamatkalla, vaikkei oikeasti tippunut.
