Pariskunta pelasti 12-vuotiaan unissakävelijän – äiti MTV:lle: Käveli satoja metrejä paljain jaloin

Lue myös: Pitkään jatkuneella unettomuudella huolestuttavia seurauksia – "Voi olla varhainen varoitusmerkki"

Lapsi oli yrittänyt koputella alakerran asuntojen parvekkeiden lasituksiin, mutta kukaan ei ollut tullut. Tämän jälkeen lapsi oli kävellyt kohti vieressä olevaa sisäaktiviteettipuistoa, jossa oli näkynyt valoja. Sielläkään ei ollut ketään.

– Sitten hän muisti, että läheinen Citymarket on yötä päivää auki. 

Lapsi oli kävellyt satojen metrien matkan paljain jaloin.

Nuori pari tuli apuun hädän hetkellä

Sisällä Citymarketissa lapsi oli kohdannut nuoren parin, joka alkoi auttaa lasta. Mies oli antanut lapselle hupparinsa ja marketin vartija soitti poliisille. Paikalle tuli lisää ihmisiä, jotka olivat antaneet untuvatakin, niin että lapsi sai lämmitellä poliisin tuloon asti.

Tiusanen kertoo, että pariskunta oli ollut lapsen turvana aina poliisien tuloon asti ja he olivat jutelleet lapselle.

Poliisit ymmärtäväisiä

Tiusanen kertoo, että poliiseillakin kesti puoli tuntia aikaa, ennen kuin lapsi saatiin kotiin sisälle asti.

– Poliisit olivat yrittäneet soittaa minulle viisi kertaa, ja minulla oli onneton puhelin äänettömällä yöllä. Olen herkkäuninen, joten minulla on tapana pitää yöllä äänet pois puhelimesta.

Poliisit olivat päässeet lopulta sisään postinkantajan tultua paikalle. Tiusanen kertoo, että poliisit olivat hyvin ystävällisiä ja ymmärtäväisiä.

– Mutta aivan kauhea olo minulla oli. Minulla meni varmaan kolme tuntia, että sain aamusta nukuttua sitten kun lapsi kotiin tuli. Että miten hän on ollut hädissään ja äiti vaan nukkunut täällä puhelin äänettömällä. Ihan hirveätä, Tiusanen sanoo.

Lue myös: Nukutko sopivasti? Tietty määrä unta mahdollistaa parhaan tuloksen painonpudotuksessa

Nyt Tiusasen kotiin on hankittu hälytin, joka alkaa piippaamaan, kun ulko-ovi aukeaa.

– Aloin heti yöllä googlettelemaan, onko sellaisia ovihälyttimiä. Ajattelin, että jotakin on pakko keksiä. Tällaista ei saa tapahtua enää. 

– Nyt täältä ei salaa kukaan herra Hakkarainen poistu yönsilmään vaeltelemaan ja saadaan nukkua rauhassa.

Nukahtaminen uudelleen pelotti

Tiusanen kertoo, että hänen lapsensa oli tapauksen jälkeen itkuinen ja kylmissään.

– Hän meni lämpimään suihkuun ja pisti minun polvimittaiset villasukkani jalkaansa. 

Tiusasen mukaan ensin lapsi pelkäsi alkaa uudestaan nukkumaan. 

– Sanoin hänelle, että mene vain nukkumaan, että minä vahdin kyllä nyt loppuyön ovea, että siitä ei kukaan lähde.

Tiusanen kertoo, että oviketjun lisäksi hän laittoi oveen varmistukseksi vielä maalarinteippiä useaan kohtaan.

– Ainakin jonkinlainen rapina kuuluu, kun siitä lähdetään.

Onnea ja ystävällisyyttä onnettomuudessa

Tiusanen toteaa, että onneksi yöllä oli melko lauha sää.

– Luojan kiitos ei ollut lunta ja pakkasta. Jos tämän piti tapahtua, nyt se tapahtui suhteellisen hyvään aikaan vuodesta.

Tiusanen haluaa kiittää erityisesti pariskuntaa, joka oli jäänyt auttamaan hänen lastaan.

– Minusta tuntuu, että tänä päivänä lähimmäisen auttaminen on hirveän monelta ihmiseltä hukassa täällä kaupunkiolosuhteissa, niin tämä oli niin ihana juttu.

– Haluaisin heitä kiittää ja jonkun joulukorin heille toimittaa kiitokseksi tästä ihanasta inhimillisyydestä, kun he ovat kohdanneet lapsen siellä yöllä hädissään, yksin ilman vaatteita.