Perunat lentävät Brysselissä – EU:n historian suurin diili uhkaa kaatua maanviljelijöiden vastustukseen

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi torstaina, että sopimusta ei voida nykyisessä muodossaan allekirjoittaa ilman vahvempia suojatoimia ranskalaisille maanviljelijöille.

Nollaisi tullit, vahvistaisi geopoliittista asemaa

EU:n ja Mercosurin välistä sopimusta on valmisteltu jo 25 vuotta. Kauppaneuvottelut EU:n ja blokin välillä valmistuivat virallisesti vuosi sitten joulukuussa 2024. 

Mercosur-maat muodostavat yhdessä maailman kuudenneksi suurimman talouden. Kauppasopimus EU:n ja Mercosurin välillä yhdistäisi yli 700 miljoonaa kuluttajaa Euroopassa ja Etelä-Amerikassa.

EK:n Vuoren mukaan sopimuksen solmiminen vahvistaisi EU:n strategisia kumppanuuksia Kiinan ja Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Tällä hetkellä Yhdysvallat ja Kiina ovat Vuoren mukaan geopoliittisen tilanteensa vuoksi haasteellisia kauppakumppaneita. 

– Jos sopimusta ei saada aikaan, EU:n painoarvo maailmanpolitiikassa ja taloudessa uhkaa heiketä, hän sanoo.

Maanviljelijä heitti perunoita poliisia kohti Euroopan parlamentin ulkopuolella torstaina.AFP / Lehtikuva / NICOLAS TUCAT

EU-komissio on arvioinut, että EU:n vienti Mercosur-alueelle voisi sopimuksen ansiosta kasvaa jopa lähes 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Jos sopimus saadaan hyväksyttyä, yli 90 prosenttia tullinimikkeistä vapautuisi asteittain kokonaan tulleista 15 vuodessa.

Tullit laskisivat nollaan esimerkiksi koneille ja autoille sekä lääkkeille ja vaatteille. Tällä hetkellä tullit koneille ovat 14–20 prosenttia, autoille 35 prosenttia, lääkkeille jopa 14 prosenttia ja vaatteille 35 prosenttia.

Avaisi Suomelle uuden markkinan

Suomi kannattaa Mercosur-diilin sopimista. Tällä hetkellä Mercosur-maiden osuus Suomen viennistä ja tuonnista on alle prosentin.

Vuoren mukaan sopimus voisi avata Suomelle heikossa taloudellisessa tilanteessa paljon kaivattua uutta vientimarkkinaa, varsinkin kun vientimme pääkohteet kohdistuvat yhä Eurooppaan, jossa kasvu on heikkoa. 

– Suomen kannalta tämä olisi sellainen kaivattu uusi markkina-aluemahdollisuus, jossa olisi näköpiirissä, että tulleja alennetaan ja sitä kautta viennin kilpailukyky maiden suuntaan helpottuisi.

Lue myös: Mitä uutta Suomi syö ja viljelee vuonna 2050? Tutkija vastaa

Suomesta Mercosur-maihin viedään eniten tavaroita, merkittävimpinä niistä ovat koneet ja mekaaniset laitteet. Niiden viennin arvo oli viime vuonna yhteensä 325 miljoonaa euroa.

Palveluvienti Suomesta Mercosuriin on noin 212 miljoonaa euroa vuodessa, ja se painottuu erityisesti televiestintään ja yrityspalveluihin.

Pelkoa toimeentulosta

Maatalousalan ammattiliitot ovat ennustaneet Brysseliin saapuvan torstaina jopa 10 000 mielenosoittajaa, joista 4 000 on Ranskasta.

Ranskan, Italian ja Puolan maanviljelijät uskovat Mercosur-sopimuksen tuovan markkinat täyteen halvempia vaihtoehtoja ulkomailta ja aiheuttavan näin vahinkoa heidän toimeentulolleen.

Ranskalaiset karjankasvattajat ovat lisäksi väittäneet, että heidän eteläamerikkalaisiin kilpailijoihinsa ei sovellettaisi samoja ympäristö- ja elintarviketurvallisuustoimenpiteitä kuin Euroopassa.

Huolien rauhoittamiseksi Euroopan parlamentti suostui tiistaina muun muassa naudanlihan, siipikarjan ja sokerin tuonnin valvontaan ja mahdolliseen tullien palauttamiseen, jos kielteisiä vaikutuksia ilmenisi.

Lue myös: Tällaista ruokastrategiaa Suomeen suunnitellaan vuoteen 2040 asti: MTK ärähti heti

EK:n Vuoren mukaan sopimus velvoittaisi myös Latinalaisen Amerikan maita ottamaan huomioon ympäristökysymyksiä ja näin ollen kehittämään omaa sääntelyään maatalouteen liittyen.

– Täytyy myös muistaa, että Ranskan, Puolan ja Italian poliittinen tilanne on tällä hetkellä tietyllä tavalla herkkä. Siellä konservatiiviset, osittain populistisetkin toimijat, uhmaavat perinteistä hallintokulttuuria, ja näissä kaikissa maissa maatalousblokki on tärkeässä roolissa. 

– Kun tähän sitten yhdistetään oppositiovoimia ja osittain populistisistakin ajattelua, saadaan aina myös hyviä sisäpoliittisia syitä lähteä vastustamaan erilaisia kauppapoliittisia ulkosuhdeasioita, Vuori lisää. 

EU-lainsäätäjät haluavat komission puuttuvan asiaan, jos Mercosur-tuotteen hinta on vähintään viisi prosenttia alhaisempi kuin vastaavan tuotteen hinta EU:ssa ja jos tullittoman tuonnin määrä kasvaa yli viisi prosenttia. Alkuperäisessä ehdotuksessa molemmat kynnysarvot asetettiin 10 prosenttiin.