Venäjä pumppaa sotatalouttaan keinotekoisesti, mutta myös länsimaiden talouspakotteet vuotavat.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaksi vuotta sitten Eurooppa ja Yhdysvallat asettivat sitä vastaan ennennäkemättömiä talouspakotteita.
Tuolloin toiveikkaimmat jopa uskoivat pakotteiden ajavan maan jopa kaaokseen: tavarat loppuisivat kaupoista, komponentit sotatarvikkeisiin loppuvat ja kansa alkaa kapinoida.
Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Yksi syy on se, että Venäjän taloutta on keinotekoisesti pumpattu ylös sotatalouden myötä, sanoo professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista.
– On investoitu paljon taskussa, eli bufferivarannoissa, ollutta rahaa sotateollisuuteen.
Mutta toinen merkittävä syy on pakotteiden vuotaminen, myös länsimailta. Euroopasta virtaa muun muassa teknologiaa Venäjälle Keski-Aasian maiden kautta. Venäjä taas tuo öljyä käyttämällä muiden maiden tankkereita.
– Tämä on iso ongelma, jos ajatellaan pakotteiden vaikuttavuutta. Näihin kolmansien maiden kautta kulkeviin virtoihin pitäisi pystyä puuttumaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Ulan-Uden ilmailutehtaalla maaliskuussa 2023.
Myös Suomen tuonti Venäjältä on yhä merkittävää. Suomeen tuodaan muun muassa nikkeliä, nesteytettyä maakaasua ja uraania. Sitä selittävät ainakin osin pitkät sopimukset.
Kauppa käy myös toiseen suuntaan. Suomesta viedään Venäjälle laillisesti noin 20 miljoonan euron edestä kuparikiveä, lannoitteita, elintarvikkeita ja lääketieteen tuotteita. Ennen hyökkäyssotaa summa oli noin 300 miljoonaa, tulli kertoi viime vuoden lopulla.
