Iskujen hyvä ajoitus selittää osaltaan bensajonojen syntymisen Venäjällä, sanoo Laura Solanko Suomen Pankista.
Ukraina on iskenyt viime aikoina useisiin Venäjän öljynjalostamoihin tahdilla, jonka arvioidaan keskeyttäneen jopa 17 prosenttia maan jalostustoiminnasta. Muun muassa Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on myöntänyt olevansa kaukoiskujen takana ja kommentoinut toimeenpanneensa "lennokkipakotteita" Venäjän öljyteollisuutta vastaan.
Venäjältä on kantautunut samaan aikaan uutisia polttoainepulasta ja jonoista bensa-asemille esimerkiksi Kaukoidässä.
Lue aiemmat juttumme aiheesta:
ISW: Bensakriisi ravistelee Venäjää
Venäjällä polttoainekriisi: Bensajonot jopa kilometrien mittaisia
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta (Bofit) arvioi ukrainalaisten valinneen hyvin sekä iskujen kohteet että niiden ajankohdan. Bensiinin ja dieselin kysyntä olisi juuri tähän aikaan vuodesta Venäjällä muutenkin korkeimmillaan.
– Elokuussa tehdään paljon sadonkorjuutöitä. Sen lisäksi on lomakausi, ja kun entistä vähemmän pystytään lentämään mihinkään, niin lomalle autoillaan, Solanko kertoo STT:lle.
Kausivaihtelua on siis ollut aiemminkin, mutta nyt tilannetta pahentaa Solangon mukaan asevoimien suuri polttoainekulutus sekä se, että vientiä on siirtynyt yhä enemmän maanteille.
Paikoittaisista bensajonoista huolimatta polttoaineen pumppuhinta ei ole Solangon mukaan ainakaan venäläisten tilastojen mukaan vielä merkittävästi noussut. Kotimaista tarjontaa pyritään suojaamaan sillä, että bensiinin vienti maasta on kielletty.